Kuinka Warnerin tulisi tehdä DC Universumi elokuvansa?

 

Batman

Nyt kun olen lukenut Batman: White Knight trilogian, olen oikeastaan yhä varmempi siitä että ns. Grant Morrison henkinen Batman elokuvatrilogia voisi toimia. Toki siis en laittaisi elokuvaan Morrisonin luomia juonikuvioita, vaan enempi sen ideologisen ajatuksen, että kaikki Batmanit ovat jatkumollisesti yksi ja sama, sillä Batman ei ole vain yksi hahmo, se on idea, symboli ja ajatus. Jatkumoaukot voi selittää aina jotenkin.

Esimerkkinä nyt vaikka Adam Westin Batman. Ainoastaan Lego Batman kaikista Batman elokuvista tuntuu hyväksyvän Batmanin konseptin sellaisena kuin se on, eli kasvaneena ja yhä kasvavana ilmiönä. Elokuvia ja erilaisia sarjojakin alkaa olla sen verran, että Batmanillä on tälläistä statusta myös cinematograafisen median puolella. Lego Batmanissä Adam Westin Batman vilahtaa tv:ssä outona osana Batmanin historiaa, mutta se on silti hyväksytty osa tätä maailmaa.

Eikä tuon elokuvan edes tarvitsisi selittää asiaa täysin tällä tavoin. Se voisi myös olla enemmän pop-art henkisempi kokonaisuus. Sitähän jossain määrin White Knight trilogia on, koska se ottaa vaikutteita kaikista Batmanin versioista. Silti se noudattaa samaa ideologiaa.

Batmanillä on sekä synkkä puolensa, että tuo camp historia. Oikein tehtynä elokuva voisi toimia. Ajatelkaa nyt Nolanin Batman trilogiaakin...vielä ennen Nolanin Batmaniä kukaan ei oikein uskonut trillerin toimivan Batman elokuvissa tai edes sarjakuvissa. Nolanin Batmanin jälkeen on tullut kuitenkin salaliitto trilleriä yhdistelevä Scott Snyderin Batman juoksu. Ennen tuota Batmaniin yhdistettiin sarjakuvissa aika pitkälti vain kolmen tarinakerronnan struktuuria, johon kuului kauhu, supersankari ja dekkari tarinat. Täytyy myös muistaa että ennen Burtonia Batman ei kuitenkaan ollut luonnostaan järin goottilainen, vaan enempi pulppia ja campiä.

Tietenkin campin yhdistäminen tai palauttaminen synkkään Batmaniin kokee aikamoista varjostusta Schumacherin toisen Batman elokuvan vuoksi, mutta tuossakin vaivasi enemmän käsikirjoitus ja ei niin huolellinen toteutus. Elokuva kuvattiin vuoden aikataululla. Sitäpaitsi vaikka Batman Foreverissäkin oli vikansa, siinäkin tehtiin silti monia asioita myös oikein mitä kyseisessä elokuvassa ei tehty. Esimerkiksi Robinin toteutus oli hyvä ja Batmanin temaattinen nuorekas luonne toimii aika hyvin elokuvan ja camp-henkisen siirtymän kannalta, sekä myöskin Batmanin Justice League version kanssa. Elokuva on ainoa näytellyistä elokuvista, jossa ajatus siitä että Batman taistelisi Justice Leaguen riveissä tuntuu ihan uskottavalta.

Ongelmani Batmanin kanssa on juuri tämä...Jos Batmanistä haluaa kaiken irti, tulee seurata Kevin Conroyn Batmaniä sen verran miten hänen Batmaninsä hoidettiin Justice League animaatiosarjassa. Hänen siirtymänsä tuntui luonnolliselta. Sanavalmis Batman joka omaa hyvän Bodmaisen varustearsenaalin, tuntuu luontevalta Justice Leaguen jäseneltä. Ben Affleckin Batman olisi muuten kai siis toiminut, jos ei hahmo olisi jo itsessään liian ylimielinen jotta siihen voisi samaistua, ja lisäksi elokuvien typerä käsikirjoitus ei auttanut paljoakaan. Älkää ihan oikeasti päästäkö Snyderia ja Goyeria ikinä enää tekemään yhtään elokuvaa varsinkaan yhdessä. Goyerin tapa yhdistää tarinoita on täysin järjetön ja hän on lukenut vain sarjakuvaromaaneja, ei sarjakuvajuoksuja. Ja Batmanin historiasta löytyy lukuisia hyviä juoksujakin, joista pakollisena mainittakoon Eastman/O'Neill aikakausi jonka vaikutteet näkyvät yhä kaikessa

Teräsmies

Teräsmies elokuvien ongelma on hyvin selkeä verrattuna moniin muihin DC:n supersankarihahmoista tehtyihin elokuviin. Tämä ongelma näkyy erityisesti Batman v Superman: Dawn of Justice elokuvassa, ja sen edeltäjässä Man of Steelissä. Teräsmiestä on Snyderin käsittelyssä synkennetty aivan liikaa, jotta sitä voisi sanoa enään Teräsmieheksi. On jopa vaikea luoda eroa Metropolisin ja Gotham Cityn välille kyseisissä elokuvissa. Jae Leen piirtämä Superman/Batman lehden aloitusnumerossa Batmanin ja Teräsmiehen maailmaa kuvattiin kuin yötä ja päivää, tavalla, joka olisi ratkaissut myös Batman v Supermanin visuaaliset ongelmat. Sarjakuvassa Batmanin maailma on goottilainen raunio jossa Bruce Wayne istuu valtaistuimellaan, kun taas Teräsmiehen maailma on optimistinen auringonpaiste. Jos nämä hahmot laittaa kohtaamaan toisensa, niin tämä on ensimmäinen visuaalinen seikka mikä pitäisi huomioida. Seuraava seikka on mielestäni The Dark Knight Returnsin kohtaus jossa Bruce ja Clark kohtaavat toisensa, ja Clark näytetään Brucen silmin eräänlaisena ylimielisenä patsastelijana. Oikeastaan koko sarjakuvassa juuri tämä perspektiivi on hyvin esillä ja se olisi hyvä vangita elokuvaan.

Itse Teräsmiehen oma elokuva on kuitenkin taas hieman monimutkaisempi juttu. Teräsmiehestä tunnutaan ajattelevan elokuvien puolella, että hänestä on mahdotonta tehdä syvempää elokuvaa. Tässä kuitenkin mielestäni on jo onnistuttu kerran Superman Returnsin kohdalla, jossa Teräsmiehen vieraantuneisuus ihmisistä oli keskeisenä teemana. Jos Teräsmiestä aikoo kuvata jumalallisena hahmona, niin juuri tämä on oikea tapa. Loppujen lopuksi Teräsmies on melko yksin kaiken kanssa, mikä tekee myös Batmanin ja Teräsmiehen yhtenäisestä kombosta hienon. Molemmat kun ovat yksinäisyydessään traagisia. Pohjimmiltaan Terästytön ja Krypton hahmoa ei kai siis edes tarvitsisi mukaan ollenlaan Teräsmies elokuvien maailmaan.

Toisaalta, Superman Returns elokuvassa Teräsmiehen ongelma ratkaistaan lapsella, jonka avulla Teräsmies ei ole enään yksin tai vieraantunut. Tämäkään ei ole ongelma. Peter J. Tomasin ja Patrick Gleasonin Teräsmies juoksu osoittaa että Teräsmies on kiinnostava myös isänä. Tätä on toki kokeiltu jo tv-sarja Superman and Loisin muodossa, mutta tuo sarja oli auttamattomasti liian synkkä ja harmaasävyinen. Teräsmiehen seikkailut tulisi olla isä ja poika seikkailuja, eikä niinkään angstisen teinipojan ja Teräsmiehen ongelmman kohtaamista.

Paras tapa siis kaiketi tehdä Teräsmies trilogia olisi kuvata ensimmäiseen elokuvaan hänen nuorekaita golden age vaiheitaan, toiseen elokuvaan hänen jumalallisia silver age vaiheitaan ja kolmateen taas hänen isä ja poika seikkailujaan. Tarpeettoman tuntuiset Jeesus allegoriat jättäisin sivuun. Ensimmäisessä elokuvassa käyttäisin pahilksena enempi Brainiacia kuin jo kulunutta Lex Luthoria. Toiseen elokuvaan kelpaa vieraantuneisuus teemaa korostaakseen Bizarro. Kolmanteen Manchester Blackin.

Wonder Woman

Wonder Woman on elokuvien puelella melko täydellisesti toteutettu hahmo, vaikka Wonder Woman 1984 ei ollutkaan mikään täydellisen mestarillinen elokuva. Elokuvan ongelmat olivat lähinnä pieni käsikirjoituksellinen kömpelöys ja jokut visuaaliset valinnat, kuten Cheetah hahmon ulkomuoto. Itse Wonder Woman on molemmissa kahdessa elokuvassa luontevasti toteutettu kiitos Gal Gadotin, joka istuu rooliin täydellisesti. Pitäisin kiinni hänen roolistaan elokuvissa. Loppua varten etsisin aineksia sarjakuvista tarinoille elokuvaan enempi.

Green Lantern

Green Lanternin hahmon kohdalla mielestäni keskeisin ongelma elokuvaversiossa oli, että Hal Jordan on oikeastaan melko tylsä hahmo sekä elokuvassa että jonkun verran sarjakuvissa. Jordan oli viimeksi kiinnostava hahmo kun Geoff Johns aloitti hahmon kirjoittamisen pohjalta, että tämä on entinen superkonna, tai ainakin supersankari, joka on käätynyt niinsanotusti pimeän puolelle. Tämän sovittaminen syntytarinaan on hyvin vaikeaa, mutta toisaalta miksi ihmeessä jokaisen ensimmäisen elokuvan tulisi olla syntytarina? Sarjakuvissa harva aloittava lukija edes on lukenut välittömästi jokaisen hahmon syntytarinan, ja silti pystyy pysymään perässä juonikuvioissa. Kyse on lopulta toteutuksesta.

Yksi tapa hyödyntää tätä Hal Jordaniin liitettyä ominaisuutta, on aloittaa elokuva pisteestä, jossa on kulunut vuosia Parallax juonikvioista, joissa Jordan kääntyi pimeän puolelle. Jordan saapuu vuosien jälkeen kotikulmilleen, ja alkaa flasbackkien muodossa muistelemaan syntytarinaansa ja menneisyyttään muutenkin. Jordan tajuaa, että hänellä on yhä kaipuu supersankariksi, ja hän laittaa kaapissa lojuneen sormuksen sormeensa ja lataa sen jälleen. Samaan aikaan selviää, että uudet tulokkat, Guy Gardner, Kyle Rayner ja muut uudet Maan Green Lanternit ovat korvanneet Jordanin ja haluavat selvittää että onko hän taas pahoissa aikeissa, niin kuin joskus ennen ollessaan Parallaxin vallassa. Myös Universumin Vartijat epäilevät Jordania.

Hal Jordanista on tehty kuitenkin jo yksi näytelty elokuva, ja yksi animaatioelokuva, joissa molemmissa esiteltiin hänen syntytarinansa. Se alkaa käydä melko turvallisen tutuksi. Eikä loppujen lopuksi muidenkaan hahmojen syntytarinoita tarvitse alleviivata liikaa. Guy Gardnerissa ja Kyle Raynerissä esimerkiksi keskittyisin heidän persooniinsa. Green Lantern Corps on kuin 1990-luvun poikabändi, jonka jokaisella jäsenellä on oma sympaattinen identiteetti. Kyle Rayner on enemmän luovempi ja taiteellisempi hahmo, kun taas Guy Gardner on hahmoista se agressiivinen tuittupää joka kuitenkin on pohjimmiltaan kunnon tyyppi. Eli elokuvaa tehdessä hahmojen kemiat ja yksilöllisyys on hyvä muistaa.

Pahiksen valitseminen ensimmäiseen elokuvaan ei välttämättä ole kovin helppoa. Green Lantern näytellyssä elokuvassa mentiin pieleen käytettäessä kahta pahista, joista toinen osoittatui loppujen lopuksi melko turhkasi tarinalle. Muutenkin elokuvassa olisi pitänyt heti siirtyä avaruusseikkailujen pariin, sillä tuntuu hölmöltä katsoa Green Lantern elokuvaa, jossa focus on maanläheinen ja hädin tuskin edes vaikuttaa koko universumiin suuremmassa mittakaavassa. Ensimmäiseen elokuvaan sopivimmat pahikset olsivat Star Sapphire, Atrocitus tai Larfleeze. Toisessa elokuvassa tulisi keskittyä Sinestro Corpsiin ja Sinestro Corps War tarinaan. Kolmannessa taas Blackest Night tarinan juonikuvioihin. Näin syntyy melko eheä trilogia.

The Flash

Flashin hahmo on siitä kiehtova, että samassa paketissa tulee jopa kolme Flash nimistä supersankaria, Jay Garrick, Barry Allen ja Wally West. Näillä kaikilla kolmella on pienet eronsa, jotka juuri tekevät kokonaisuudesta kiehtovan. Alkuperäinen Flash eli Garrick on ollut mukana Toisen Maailmansodan ajoista lähtien. Hänen hahmonsa kannattaakin laittaa eräänlaiseksi mentori-hahmoksi kahdelle nuoremmalle Flashille. Barry Allenin juttu on silver age henkisissä hiukan höpsöimmissä ja optimistisissa tarinoissa. Wally West sitä vastoin on enemmän modern age luomus, joka on jatkanut Flashin mantelia hieman Mustanaamio hahmon tapaan.

Kaikki suosittuja hahmoja, joten on tärkeää että he ovat mukana Flash elokuvissa. Wally West tulisi mielellään esitellä Kid Flashinä, eli Flashin sidekickina. Hänet voisi ottaa mukaan järjestyksessään toisessa elokuvassa. Trilogian lopuksi Kid Flash voisi viimein kasvaa Flash muotoonsa. Aivan sarjakuvien Crisis on Infinite Earths kuvioita ei tarvitse enään mielestäni toistaa, vaikka kyse onkin klassisesta Flashiä koskevasta juonenkäänteestä. Pahikseksi jo ensimmäiseen elokuvaan olisi luonnollisesti hyvä laittaa Reverse-Flash. Toisessa elokuvassa tulisi esitellä Rogues ja vastaavasti kolmannessa elokuvassa tulisi olla Reverse-Flashin paluu, jossa hän on koonut oman tiiminsä erilaisia supernopeita vastustajia Flashejä vastaan.

Kolmas elokuva päättyisi uuteen aikakauteen ja uuteen trilogiaan, jossa siis Wally West olisi pääosassa. Barry siirtyisi mentoroimaan, kun taas Jay Garrick luultavasti kuolisi. Näin elokuvissa tehtäisiin sekin missä sarjakuvissa hieman epäonnistuttiin, eli juurikin tuo Flashin perinnön jatkuminen sukupolvelta toiselle. Jay Garrickille voi tarvittaessa tehdä oman elokuvan, jossa hän seikkailee golden age aikakaudella nuoruusvuosillaan. Myös mahdollinen Rogues spin-off saattaisi olla hyvä idea. Tätä tietenkin pojustettaisiin hieman toisessa elokuvassa. Rogues tiimi on periaatteessa Flash sarjakuvien vastine Hämähäkkimiehen Kuuden Kopla tiimille, sillä erotuksella, että Rogues on myös toisinaan seikkaillut anti-sankarimaisesti tai jopa hieman sankarillisesti omissa mini-sarjoissaan ja muissa kuvioissaan.

Aquaman

Aquamanin kohdalla on hieman sama kuin Wonder Womanin kohdalla, että elokuva on todella onnistunut. Oikeastaan elokuvien Aquaman on jopa runsaasti sarjakuvaversiota parempi. Jason Momoa on mitä täydellisin valinta rooliin ja ne erot jotka hänen versionsa tuo Aquamanin hahmoon tekevät hahmosta uskottavan.

Ainoa puuttuva asia Aquaman elokuvissa taitaa olla Aqualadin hahmo, joka oliis mielenkiintoista nähdä elokuvien maailmassa. Sidekickeja pidetään yleisesti tylsinä elokuvien puolella, vaikka melko monet sidekickeista ovatkin kehittyneet sarjakuvissa kiinnostaviksi. Erityisesti Jakcson Hyden Aqualad on kiinnostavasti toteutettu synkemmän taustansa vuoksi. Erityisesti Young Justice sarjasta tulisi ottaa vaikutteita. Jackson Hyde voisi myös korvata Meran, mikäli tosiaan sellaiselle on tarvetta. Fanien reaktio Amber Heardin Meraan on nimittäin ollut melko voimakas ja kielteinen.

Justice League

Heti alkuun on todettava, että jotta Justice League elokuvat voisivat toimia, on tuo jaettava 4 elokuvasarjaan. Näihin kuuluisi erikseen JLA, Justice League, Justice League International ja Justice League Dark. Tämä mahdollistaisi kaikkien juonenkäänteiden käytön ja kaiken hyödyn saamisen Justice League konseptista. Jokseenkin näin Justice League on jakaantunut eri lehtiin jo pidemmän aikaa, lukuunottamatta Justice League Internationalia. Batman yhdistäisi kaikkia näitä tiimejä.

Justice League elokuvat toimisivat alkukehyksenä. Ensimmäisessä elokuvassa tulisi esitellä Martian Manhunter, joka kokoaa tiimin, ja yhdistää jäsenet keskenään. Jäseniin voisi kuulua muutoin sama kokoonpano kuin Snyderin ja Whedonin elokuvassa, lukuunottamatta Kyborgia, jonka jättäisin kokonaan Teen Titans konseptiin. Ensimmäisen elokuvan vastustajien tulisi olla se, joka sarjakuvissakin sai tiimin kokoontumaan yhteen, eli luultavasti Starro. Elokuva loppuisi Martian Manhunterin varoitukseen että Darkseid on tulossa, joka tosin nähtäisiin vasta kolmannessa elokuvassa.

Toisessa elokuvassa pahiksena Legion of Doom tiimi, jota johtaisi Vandal Savage. Samalla käsiteltäisiin Batmanin vainoharhaista suhdetta muihin tiimin jäseniin, jolloinka elokuva ottaisi vahvasti vaikutteita Justice League Doom elokuvasta, sekä sen perillisistä. Batmanin vainoharhat yltyisivät lopulta niin pitkälle, että hän rakentaisi oman lainvartija robotti armeijan sekä OMAC:in vahtimaan maailmaa. Samalla tietysti Legion of Doom saisi tietoonsa Justice League jäsenten heikkoudet ja saisivat OMAC-järjestelmänkin omaan hallintaansa. Elokuvan lopussa Justice League voittaisi Legion of Doomin, mutta Batman astuisi sivuun Justice Leaguesta, perustaen Outsiders ja Justice League International tiimit.

Kolmas elokuva seuraisi Final Crisis tarinaa. Darkseid ottaisi koko maailman hallintaansa tehdäkseen sen omaksi kuvakseen, kunnes Batman puuttuisi asiaan ja päätyisi kivikaudelle, niin että häntä luultaisiin kuolleeksi.  

Justice League International elokuvassa Batman sitten haettaisiin sieltä pois kulkien läpi kaikkien aikakausien Return of the Bruce Wayne sarjakuvan tapaan. Tehtävän aikana tiimi kokoaisi rivejään koomisin edesottamuksin. Palattuaan Batman perustaisi vahvemmat tiimit Justice League Dark ja JLA, joista viimeksimainittu koostuisi lain tuollapuolen olevista ja maanläheisimmistä supersankareista.

Justice Society

Justice Society oli ehdottomasti parhaimmillaan, kun se oli ajallisesti menneisyyteen sijoittuva konsepti, Toiseen Maailmansotaan liittyvä. Kuitenkin Toisesta Maailmansodasta on jo pelkästään tätä kirjoittaessa kulunut noin 70 vuotta, eli tuolloin keskinmääräinen Justice Societyn jäsenten nykyinen ikä olisi noin 90-100 vuotta jo nyt. Tämä on vain juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa, mitä tulee mahdollisuuteen että eläisivät yhä. Niinpä ensisijaisesti heidät tulisikin sijoittaa korkeintaan 40 vuotta ajassa taaksepäin tästä päivästä. Paras ratkaisu olisi että heidän ikäänsä ei paljastettaisi ollenkaan. Mutta on erittäin tärkeää että nämä hahmot ovat muita DC Universumin supersankareita hieman vanhempia, lukuunottamatta toki heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

Ensisijaisesti sijoittaisin ensimmäisen Justice Society elokuvan heidän nuoruuden päivilleen, ja kenties järjestyksessään toisen taas nykypäivään. Lisäksi loisin Wonder Womanille kytköksen tiimiin, mutta muutoin pidättäytyisin moderneista yhteyksistä Justice League jäseniin. Black Adam elokuvan tapahtumat olisi hyvin voinut tapathua toisessa elokuvassa vasta. Kolmannessa elokuvassa voitaisiin sitten esitellä tiimin jäsenten lapset.

Shazam

Shazam on hahmona siitä mielestäni vaikea kääntää toimivaksi elokuvaksi, että hahmo on sekä liian voimakas, mutta lähdemateriaali on myös melko suppeaa. DC:n omat Shazam sarjakuvat ovat melko surkeita lukuunottamatta Jeff Smithin sarjakuvaa joka on kunnianosoitus golden age aikojen Captain Marvel tuotannolle. Myös Geoff Johnsin Shazam mini-sarja tarjoaa suhteellisen hyvän modernin näkökulman Billy Batsonin ylimieliseen hahmoon. Joten näkisin kai nämä ja Fawcett aikojen Captain Marvelit hyvänä pohjana yhteen elokuvaan. Tuon lisäksi muuta ei sitten tarvittaisikaan.

Shazamista jo tehdyssä elokuvassa on ongelmana että se luottaa liikaa komediaan, siinä missä alkuperäinen on enemmän camp-huumoria. Tietynlainen hienovaraisuus puuttuu, mikä tosin on yleinen ongelma supersankari elokuvissa. Erityisesti Marvelilla. Erilaiset pääsiäsmunat ovatkin elokuvan paras anti. Hahmo vain silti ei ole riittävän kiinnostava useampaan elokuvaan. Ehkä jokin pienempi rooli jossain crossover elokuvassa. Kingdom Come sarjakuvan elokuvakäännös voisi myös olla toki ihan mielenkiintoinen.

Teen Titans

Elokuvan tulisi alkaa flashbackillä jossa alkuperäinen Teen Titans tiimi (Speedy, Kid Flash, Robin, Wonder Girl, Aqualad, Hawk, Dove ja Gnark) seikkailee viimeistä kertaa Robinin ollessa vielä nuorempi.

Nykyhetkessä Robin on etsimässä suuntaa elämälleen ja on kyllästynyt Batmanin varjoissa seisomiseen. Hän päätyy kuitenkin Marv Wolfmanin aikaiseen Teen Titans tiimiin, jonka kanssa he taistelevat Blackfirea vastaan aiheuttaen paljon tuhoa kaupungille. Deathstroke näkee aiheutetu kaaoksen, ja poistuu näyttämöltä.

Toisessa elokuvassa käsiteltäisiin Judas Contract juonikuvioita Deathstroken ja Terran toimiessa pahiksina. Elokuva loppuu kuitenkin Trigonin vapautumiseen ja Superboy kloonin syntyyn.

Kolmannessa elokuvassa tiimi taistelee Trigonia vastaan saaden lopulta Superboyn avukseen vaikka tämä epäröi aluksi. Elokuva loppuu Robinin päätökseen ryhtyä Nightwingiksi, samoin kuin muidenkin 18 vuotis syntymäpäviiin. Nightwing on alkanut kouluttamaan uutta Titans tiimiä uusista nuorista jäsenistä. Näihin kuuluu Damian Wayne, Ravager, Miss Martian, Jackson Hyde sekä uusi Kid Flash. Näille tulee tuon jälkeen oma trilogiansa.