Kun Bob Gale ja Robert Zemeckis 1980-luvun aivan alussa työstivät ensimmäisen Paluu Tulevaisuuteen elokuvan käsikirjoitusta, olivat aikamatkustamiseen keskittyvät elokuvat kuten Time Bandits ja The Final Countdown olleet huonosti menestyviä elokuvia, ja siten koko ajatuskin aikamatkustus elokuvasta oli monille tuottajille mahdottomuus. Elettiin myös aikaa, jolloin nuorista teini-ikäisistä kertovat elokuvat olivat yhtä lailla huono idea. Nuoria oli vaikea kuvitella positiivisessa valossa Amerikassa jossa metallinpaljastimet otettiin käyttöön kouluihin erilaisten levottomuuksien vuoksi. Paluu Tulevaisuuteen elokuvalla ei siis kirjaimellisesti pitäisi kaiken järjen mukaan olla tulevaisuutta. Jokin kuitenkin sai kaksikon kirjoittamaan juuri aikamatkustus elokuvan joka lopulta vielä lähes huomaamattomasti kulki teini-ikäisen päähenkilön varassa. Ihan alunperin kaksikko halusi vain kirjoittaa aikamatkustus elokuvan.vaikka heilltä puuttui omaperäinen näkökulma joka tyydyttäisi molempia. Vuo...

Kostajat Saarroksissa Sarjakuvasta tekee merkittävän sen historiallisuus. Se edustaa uuden aikakauden alkua Marvel sarjakuvissa. Toki Saarroksissa saaga edustaa myös niitä harvinaisia tarinoita, joissa onnistutaan hieman rikkomaan sankareita pidemmäksi aikaa. Kostajien ihka ensimmäinen pahis joukkio oli pitkään pelkkä vitsi ennen tätä tarinakokonaisuutta. Tämän kontekstin valossa Saarroksissa on paras koskaan suomennettu Kostajat tarina. Cage Brian Azzarellon Cage on saanut osakseen myös negatiivista huomiota Amerikan sarjakuvapiireissä. Tästä huolimatta se on ihastuttavan urbaani tummaihoisen supersankarin kuvaus, jossa on piirteitä graffitti-taiteesta. Katujen syvään maailmaan sukeltava Cage on omaperäinen kuvaus tummaihoisen supersankarin elämästä. Wolverine Frank Millerin panos Wolverinen hahmoon on merkittävimpiä Wolverine sarjakuvia jo siksi, että kyseinen tarinakokonaisuus aloitti Wolverinen soolotuotannon julkaisun. Ilman tätä teosta ei luultavasti olisi mitään ...

  Pulp on aikakausi, genre ja tyyli kirjallisuudessa 1900-luvun alussa, jolloin suurinosa viihteellisestä kirjallisuudesta painettiin ensisijaisesti lehtimuotoon, jatkotarinoina tai episodimaisesti. Nämä lehdet painettiin halpaan paperimassasta saatuun paperiin, pulppiin, ja niiden maalaukselliset kannet oli usein paremmat laadullisesti kuin itse sisältö ajanjakson muun tarjonnan huomioonottaen. Pulp siis tarkoittaa myös kioskikirjallisuutta, sillä näitä lehtiä myytiin todella halvalla paikallisissa kioskeissa helposti matkoille mukaanotettavaksi. Niiden taiteellista arvoa vähäteltiin tuolloin, mutta jälkikäteen niiden retromainen luonne on saanut osakseen arvostusta. Pulp-kirjallisuuden kultakaudeksi ajatellaan 1900-luvun alkua ja niiden suosio kesti aina Toiseen Maailmansotaan asti parhaimmillaan. Jossain määrin pulp-lehdet olivat Amerikassa eräänlainen sarjakuvien esiaste, ennen kuin sarjakuvat rantautuivat amerikkalaisiin sarjakuvalehtiin. Monet sarjakuvissakin käytetyt tro...

Irlantilais katoliseen perheeseen syntynyt Frank Miller on sarjakuvakirjoittaja, tussaaja, kirjoittaja, novelisti, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja tuottaja. Miller tunnetaan hänen tavastaan yhdistää film noiria ja manga vaikutteita amerikkalaisiin sarjakuviin. Hän kasvoi sarjakuvafanina, ja kirjoitti kirjeen Marvelille. Hänen ensimmäinen sarjakuvajulkaisunsa alkoi kun Neal Adams suositteli häntä Western Publishingin Gold Key Comics linjalle joka palkkasi hänet kirjoittamaan The Twilight Zone sarjakuvan numeron 84. Tuossa ei vain mainita vielä hänen nimeään krediteissä. Hän jatkoi pitkään satunnaisia töitä kunnes hän löysi Daredevilin Hämähäkkimies lehden numeroissa joita hän piirsi. Hän meni mentorinsa Jo Duffyn puheille ja kyseli mahdollisuudesta piirtää Daredevil sarjakuvaa. Tähän suostuttiin ja Miller oli löytänyt kutsumuksensa rikos-supersankari sarjakuvien parissa. Vaikka Milleristä oli tullut tähti, Daredevilin myynti ei noussut ja sen lopettamista harkittiin. Toimitta...

Wilson Wilson sarjakuvassa ruuduilla on erittäin merkittävä merkitys tarinan kerronnan kannalta. Tämä on jo itsessään syy miksi tätä sarjakuvaa on mahdoton kääntää elokuvaksi. Toki elokuva on tietenkin tästä huolimatta tehty, ja se paljastaa myös toisen syyn miksi koko elokuvaa ei olisi edes pitänyt koskaan tehdä. Sarjakuvan lopetus on huikea tajuamisen hetki elämän kaikilla merkityksellisillä alueilla. Elokuvassa muutetaan tätä loppua, ja ilman kyseistä loppua elokuva muuttuu todella sekavaksi ja merkityksettömäksi tusina tekeleeksi, jonka katsominen ei tuo mitään iloa. Toki elokuan näyttelijävalinnassa pääosan esittäjästä ollaan onnistuttu, ja Wilsonin hahmon piikikkäät kommentit maailmasta on onnistuttu tallentamaan elokuvaan. Mutta juuri noihin piikikkäisiin kommentteihin liittyy tuo sarjakuvan alkuperäinen loppukin. Logicomix Logicomix on esimerkki metasarjakuvasta, joka onnistuu vääntämään matematiikan vaikeita käsitteitä rautalangasta lukijalle. Sen käyttämät tehokeinot...

Garth Ennisin The Boys The Boys sarjakuvat ovat olleet alusta asti minulle äärimmäinen haaste lukea, koska en saa mitään tollkkua Ennisin käyttämästä kielellisestä ilmaisusta. En ole kolmen yrityksenkään jälkeen päässyt ensimmäistä numeroa pidemmälle. Olen kuitenkin katsonut jokaisen jakson adaptaatiotona tehdystä sarjasta, ja se on ollut mieleeni. Preacherissä ei tämmöistä ongelmaa ole ollut myöskään. Sarjakuvan käyttämä kieli on sekavaa ja kuvituskaan ei oikein mieleeni. John Laymanin Chew Tätä sarjakuvaa jaksoin lukea noin pari kolme kokoelmaa, kunnes väsyin lopulta Rob Guilloryn kuvitukseen, joka ei mielestäni tuntunut kehittyvän oikein mihinkään, ja koko sarjan olisi muutenkin voinut tiivistää muutamaan kokoelmaan. Pidin muutoin hauskasta ruoka keskeisestä ideasta, tai tematiikasta, mutta se ei vain ikävä kyllä riittänyt. Ehkä joskus vielä palaan lukemaan tämän loppuun asti. David Petersenin Mouse Guard Tässä sarjakuvassa oli miellyttävä kuvitus, mutta antologiamai...