Irlantilais katoliseen perheeseen syntynyt Frank Miller on sarjakuvakirjoittaja, tussaaja, kirjoittaja, novelisti, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja tuottaja. Miller tunnetaan hänen tavastaan yhdistää film noiria ja manga vaikutteita amerikkalaisiin sarjakuviin. Hän kasvoi sarjakuvafanina, ja kirjoitti kirjeen Marvelille. Hänen ensimmäinen sarjakuvajulkaisunsa alkoi kun Neal Adams suositteli häntä Western Publishingin Gold Key Comics linjalle joka palkkasi hänet kirjoittamaan The Twilight Zone sarjakuvan numeron 84. Tuossa ei vain mainita vielä hänen nimeään krediteissä. Hän jatkoi pitkään satunnaisia töitä kunnes hän löysi Daredevilin Hämähäkkimies lehden numeroissa joita hän piirsi. Hän meni mentorinsa Jo Duffyn puheille ja kyseli mahdollisuudesta piirtää Daredevil sarjakuvaa. Tähän suostuttiin ja Miller oli löytänyt kutsumuksensa rikos-supersankari sarjakuvien parissa. Vaikka Milleristä oli tullut tähti, Daredevilin myynti ei noussut ja sen lopettamista harkittiin. Toimitta...

Wilson Wilson sarjakuvassa ruuduilla on erittäin merkittävä merkitys tarinan kerronnan kannalta. Tämä on jo itsessään syy miksi tätä sarjakuvaa on mahdoton kääntää elokuvaksi. Toki elokuva on tietenkin tästä huolimatta tehty, ja se paljastaa myös toisen syyn miksi koko elokuvaa ei olisi edes pitänyt koskaan tehdä. Sarjakuvan lopetus on huikea tajuamisen hetki elämän kaikilla merkityksellisillä alueilla. Elokuvassa muutetaan tätä loppua, ja ilman kyseistä loppua elokuva muuttuu todella sekavaksi ja merkityksettömäksi tusina tekeleeksi, jonka katsominen ei tuo mitään iloa. Toki elokuan näyttelijävalinnassa pääosan esittäjästä ollaan onnistuttu, ja Wilsonin hahmon piikikkäät kommentit maailmasta on onnistuttu tallentamaan elokuvaan. Mutta juuri noihin piikikkäisiin kommentteihin liittyy tuo sarjakuvan alkuperäinen loppukin. Logicomix Logicomix on esimerkki metasarjakuvasta, joka onnistuu vääntämään matematiikan vaikeita käsitteitä rautalangasta lukijalle. Sen käyttämät tehokeinot...

Garth Ennisin The Boys The Boys sarjakuvat ovat olleet alusta asti minulle äärimmäinen haaste lukea, koska en saa mitään tollkkua Ennisin käyttämästä kielellisestä ilmaisusta. En ole kolmen yrityksenkään jälkeen päässyt ensimmäistä numeroa pidemmälle. Olen kuitenkin katsonut jokaisen jakson adaptaatiotona tehdystä sarjasta, ja se on ollut mieleeni. Preacherissä ei tämmöistä ongelmaa ole ollut myöskään. Sarjakuvan käyttämä kieli on sekavaa ja kuvituskaan ei oikein mieleeni. John Laymanin Chew Tätä sarjakuvaa jaksoin lukea noin pari kolme kokoelmaa, kunnes väsyin lopulta Rob Guilloryn kuvitukseen, joka ei mielestäni tuntunut kehittyvän oikein mihinkään, ja koko sarjan olisi muutenkin voinut tiivistää muutamaan kokoelmaan. Pidin muutoin hauskasta ruoka keskeisestä ideasta, tai tematiikasta, mutta se ei vain ikävä kyllä riittänyt. Ehkä joskus vielä palaan lukemaan tämän loppuun asti. David Petersenin Mouse Guard Tässä sarjakuvassa oli miellyttävä kuvitus, mutta antologiamai...

Perusidean The Mask konseptlle loi vuonna 1982 Mike Richardson niminen sarjakuvatekijä, joka parhaiten tunnetaan myös Dark Horse yhtiön päätoimittajana. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran piirroksena, jonka hän piirsi vuonna 1985 ilmestynyttä Mark Verheidenin toimittamaa APA-5 julkaisua varten. Perustettuaan Dark Horse yhtiön Richardson esitteli idean Marvelin piirtäjä/kirjoittaja Mark Badgerille. Aluksi konsepti tunnettiin vanhankaltaisesti naamiota tarkoittavalla Masque nimellä ja ilmestyi strippi-muodossa Dark Horse Presents antologia-lehden ensimmäisissä numeroissa. Badger lähti kuitenkin nopeasti kuljettamaan tarinaa poliittiseen suuntaan, mitä Richardson hieman vastusti, koska sen mukana perusidea hukkui kaiken keskellä, ja lopulta hän lakkauttikin stripin viedäkseen hahmon ja konseptin sen alkuperäisille juurilleen. Kuvittaja Chris Warner palkattiin palauttamaan hahmo juurilleen, ja samalla syntyi myös hahmon tunnettu pääasiallinen ulkomuoto joka perustui Richardsonin piirokseen...

Supersankareiden Kulta-aika (1930-1950-luku) Supersankarit syntyivät pulp-kirjallisuudesta, mytologiasta ja romaanikirjallisuudesta 1930-luvulla vaikutteita ottaen. Mytologia ja romaani-kirjallisuus vaikutteet eivät tosin vielä tässä kohtaa näkyneet kovin selkeästi. Avainsana oli pulp, jolla viitattiin roskaan, kioskikirjallisuuteen, jonka tehtävä oli viihdyttää, ei moralisoida tai toimia ihanteellisina roolimalleina lapsille. Sankaruuden ihanne ei vielä näkynyt yhtä voimakkaasti tämän aikakauden sarjakuvista. On kiistanalaista että milloin tarkalleen ja mistä hahmosta supersankari genre on saanut alkunsa. Joidenkin mielestä ensimmäinen supersankari oli Zorro, joidenkin mielestä taas The Spirit tai Superman. Mutta varmaa on että 1930-luvulla syntyi amerikkalainen supersankari sarjakuva, jonka myötä supersankarit establishmentoituivat omaksi käsitteekseen ja siten omaksi genrekseen. Supersankarrit olivat kulta-aikana anarkistisia, eivätkä välittäneet lakipykälistä tai säännöistä to...

Vuonna 2011 Neil Gaiman ilmoitti kansainvälisillä kirjafestareilla että American Gods kirja, joka suomeksi tunnettiin nimellä Unohdetut Jumalat, käännettäisiin HBO:n toimesta televisiosarjaksi. Pari vuotta myöhemmin Gaiman puhui projektin etenemisestä Cambridgen kansainvälisellä opiskelija elokuva festareilla kertoen että aloitusjakso sisältäisi uusia elementtejä ja yksityiskohtia, mutta pysyen kuitenkin uskollisena kirjan ensimmäisille luvuille. Kirjan sisältöä käsiteltäisiin kuitenkin vain kaksi ensimmäistä tuotantokautta. Pilotin käsikirjoitus oli kuitenkin yhä tässä vaiheessa keskeneräinen. Alkuperäinen jakson käsikirjoitus ei ollut HBO:n mukaan ollut tyydyttävästi kirjan hengelle uskollinen, joten hän oli joutunut tekemään uuden. Saman vuoden aikana hän kertoi Redditissä, että tv-sarja oli yhä työnalla, mutta ei enää HBO:n tuottama. Seuraavana vuonna HBO:n ohjelmapäällikkö Michael Lombardo paljasti että projekti oli hylätty, koska käsikirjoitusta ei oltu saatu kuntoon kolmesta kir...