https://www.youtube.com/watch?v=h3r2qF5_u_4&t=282s Tässä videossa lähes jokaikinen kohta on potaskaa. Tässä hieman kuvaavampi lista. Tosin täytyy sanoa, että nykyisin Marvelin ja DC:n erot vain vähenevät vähenemistään, joten en mene näistäkään ihan kaikissa takuuseen. Ja vaikka nyt saattaa tilanne olla tämä, ne saattavat muuttua sanotaanko nyt 10 vuoden sisällä. 1) DC:llä sana mutantti ei kuvaa ihmistä jolla on ollut supervoimat syntymästä lähtien. DC:llä ei ole myöskään samanlaista jakoa kuin Marvelin mutantit ja ihmiset. 2) DC:llä ei ole "eventtejä" vaan "kriisejä". 3) DC on pistänyt koko DC Universumin uusiksi alkaen alusta jo ainakin 4 kertaa. Marvel ei kertaakaan Marvel Universumia. 4) Marvelilla on avaruusseikkailuja useimman lehden sivuilla, DC:llä taas ei ole kuin Green Lanternin sivuilla. 5) Marvelilla on oma selkeä muuttumaton historia joka kattaa melkein kaiken aina maailman alkupisteeseen asti. 6) DC:llä multiversumilla on suurem

Brian Azzarellon Cage Tämä sarjakuva oli semmoista ghettotaidetta että vastaavaa ei ole näkynyt ja tuskin tulee näkymään ihan heti. Like on hoitanut hommansa painojäljessä hyvin siinä missä käsikirjoittaja ja kuvittajakin ovat olleet tulessa omassa hommassaan. Jos kuitenkin odottaa perinteistä supersankari mäiskettä, tulee kyllä pettymään. Cage on nimittäin enemmän katujen tarkastelua supersankarin ja tummaihoisten silmin. Tälle jää tietysti odottamaan jonkinlaista jatkoa. Gerard Wayn The umbrella academy. Volume 1 : Apocalypse suite Wayn panos sarjakuviin on ehkä mielenkiintoisin supersankari sarjakuva mitä olen lukenut. Se ei kuitenkaan lunasta saamaansa hypetystä. Onhan siinä kaikkea vänkää, kuten puhuvia apinoita ja muita jopa Grant Morrisonin levelille meneviä outouksia, mutta se on myös melko sekava. Eikä se vain yksinkertaisesti ole cool. Tämä on suuri harmi, koska Wayn musiikillinen tuotanto on mieleeni. Jeff Smithin Luupäät Kaikkea sitä lukeekin kun vanhaksi

Smallville tv-sarja oli paikoitellen hirveää sillisalaattia, mutta sillä on paljon hyviäkin oivalluksia. Erityisesti itseäni kiehtoi sen lähes kristillinen tematiikka ja visuaalisuus. Mutta katsotaanpas mitä sarjasta jäi käteen pidemmällä tähtäimellä... 10. Pete Rossin hahmo kerrankin uskottava. Kaikkien niiden vuosien aikana jolloin Pete Ross on ollut sarjakuvissa, hänen ainoa varsinainen roolinsa on ollut olla "se ainoa joka tietää Teräsmiehen henkilöllisyyden". Smallville rakensi hahmolle elävämmän roolin Clark Kentin lapsuudessa johon kuului salaisuuden tietämisen lisäksi myös rooli eräänlaisena Clarkin nuoruuden Jimmy Olsenin vastineena. Lisäksi salaisuus paljastui kerrankin luonnollisella tavalla. Ja modernilla tavalla jossa Pete pelkäsi Clarkia tämän erilaisuuden vuoksi. Hahmosta tehtiin myös inhimillinen, eikä vain "kiltti naapurin poika". 9. Chloe Sullivanin hahmo mukaan Teräsmies mythokseen. Chloe oli varsinaisesti ainoa Smallvilleä varten keksitty p

Monet ovat pitäneet Nolanin Batman trilogiasta tai ainakin sen osista erittäin paljon. Itse taas olen inhonnut sitä alusta asti. Tässä syyt: 1) Se että siteerataan hyviä sarjakuvia ei tee tarinasta hyvää. The Dark Knight sortuu jatkuvasti tähän. Lopussa Jokerin päätön haahuilu selitetään lainaamalla Tappava Pila sarjakuvaa suorasti. Yhtäkkiä kaikella sillä haahuilulla on olevinaan jokin funktio. Eikö Jokerin pitänyt levittää kaaosta? Ja pelkkään yhteen sitaattiin tarinan laskeminen ei tee tarinasta myöskään uskollista sarjakuvalle, se tekee siitä vain typerän. 2) Batman mörisee ja hänen puheestaan ei saa mitään selvää. Batmanin ei tarvitse möristä ollakseen pelottava eikä sen puoleen ollakseen tunnistamaton. Pelkkä äänen vaihdos riittää. Tai sitten laite joka muuttaa ääntä. Äännenmuunnin. Koskaan kuullut? Tuollainen mörinä saa rikolliset lähinnä hämilleen. 3) Batman Beginsillä kestää tolkuttoman pitkään selittää asioita joita ei edes tarvitsisi selittää. Batman on awesome yli-i

Potter leffat onnistuvat olemaan sekä huonoja kirjoihin perustuvia leffoja, huonoja saagan osia, huono yhtenäinen saaga kokonaisuudesssaan, huonoiten kirjoitettu yhtenäinen saaga, huonoiten näytelty yhtenäinen saaga, huonoiten näyteltyjä yksittäisiä leffoja, huonoiten leikattuja leffoja, huonoiten tehostettua, epäomaperäisimmin taiteellisien ratkaisujen suhteen ideoituja... Voisin jatkaa listaa loputtomiin, ja tulen silti tulokseen, jonka voin tiivistää sanomalla että Potter leffat ovat huonointa mitä elokuva- ja tv-sarja-alalla on koskaan tehty. Jopa Twilight saaga, joka perustuu huomattavasti huonompaan ja mielikuvituksettomampaan ja yksinkertaisempaan ja huonommin kirjoitettuun kirjasarjaan, on elokuvasaagana onnistuneempi. Ja se on aika paljon leffoilta joiden käsikirjoitus on täynnä elokuvahistorian suurimpia idioottimaisuuksia, tylsimpiä hahmoja, laiskimpia juonellisia ratkaisuja, huonointa näyttelemistä ja kauttaaltaan muutenkin toivottomimman asetelman. Kaikki oivaltav

No kerrotaanpas. A luksi täytyy sanoa, että jos n. 200 ensimmäistä sivua keskityy Edward nimisen hahmon mystisyyteen, paljastaen tämän lopulta vampyyriksi, on varmasti aika tyly temppu sekä lukijoille että kirjailijalle, että kirjan takakannessa lukee ensimmäisinä sanoina: "First, Edward was a vampire”. Päähahmot sarjassa ovat turhan "täydellisiä", eikä asiaa auta yhtään se, vaikka kuinka Bellaa sanotaan muutaman kerran kömpelöksi, kun hahmoissa ei ole muutenkaan oikein poweria. Hahmot ovat jo nyt vähintään yhtä tuttuja kuin Harry Potter, ja silti ne ovat paperin ohuita ja muodottomia. Kömpelyys on sitäpaitsi myös aivan liian helppo "juoni kikkailu" jolla ilmeisesti vain pyritään välttymään selitysten keksimiseltä sille, että miksi Bella ei vain ihan totta tee itse jotain, vaan Edward joutuu pelastamaan hänet aina. Ei ole kovin yllättävää, jos joka kerta kun hahmo on kiperässä tilanteessa, tapahtuu siitä pelastuminen saman elementin avulla. Lisäksi on tottak

Joskus asialliset arvostelut eivät vain onnistu... Jupiterin asukas: "Elämä on harhaa!" Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Kyllä. Maanasukkaat ovat oikeasti klooneja Jupiterin asukkaista." Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Maa oli alunperin dinosaurusten asuttama, ja me tapoimme dinosaurukset, jotta voisimme viljellä ihmisiä." Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Sinä olet Jupiterin kuningatar." Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Sinä omistat maapallon." Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Moni muukin haluaa omistaa sen." Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Minä olen koira!" Nainen: "What?!" Jupiterin asukas: "Minä saan siivet. Niin kuin enkelit. Se on ainoa syy miksi suojelen sinua!" Nainen: "What?!" Tsiiiiiiiiiiuuuu!!!!!!! Boom!!!!Rytyttyttytyytytyyttytyy!!!! Jyrim. BTHUUUUUUHUUUMMMMMM!!!! BOOOOOOOOOOTHOOOOOOOOO

30. Collaterral 29. Peter Jacksonin King Kong 28. The Voices 27. Melkein julkkis 26. Betty Blue 25 Ed Wood 24. Bicentennial man 23. The Aviator 22. Mafiaveljet 21. Rocky horror picture show 20. Ihmemaa OZ 19. Ben-Hur 18. Little shop of horrors (80-luku) 17. Mary Shelleyn Frankenstein 16. Barbarella 15. Kellopeliappelsiini 14. Amadeus 13. Amerikan Psyko 12. Poltergeist 11. The Waterboy 10. Warm Boddies 9. Sähköputkimies 8. Dark City 7. Ystävät hämärän jälkeen (ruots.) 6. Leon 5. Silmänkääntäjä 4. Kunniattomat paskiaiset 3. Pleasantville 2. Watchmen 1. Mr. Noboddy

Toisinaan leffoilla on vaikutusta sarjakuvien sisältöön. X-Men: Apocalypse:stä herää lievästi vaikutelma että tämä lehti olisi syntynyt juuri sen tiimoilta. Angel, Magneto ja Psylocke keskeisessä roolissa. Leffan myötä hahmot näki aivan eri tavalla kuin yleensä, joten katson sen onnistuneeksi. 80-luku viittaukset oli myös ihan hauskoja. Nightcrawler oli kovempi kuin koskaan, ja useimmat viehättävät kohtaukset oli kuin kuvia 80-luvun X-Men sarjakuvista. Useimmat saatan jopa tietää semmoiseksi jopa tarkistamatta. Jubileen jokainen kohtaus oli karkkia silmille. Kuin suoraan sarjakuvista. Caliban rokkasi. Hugh Jackmanin cameo oli kerrankin jostain kotoisin, koska Ase-X, jolla kuitattiin samalla X-Men Origins: Wolverine pyyhityksi pois historiasta lopullisesti. Lähes odottamaton Dark Phoenix kohtaus oli kaunis. Pidin ratkaisusta että Dark Phoenixin tuhoava voima käännettiin näin päin. Suhteeni hahmoon on aina ollut hieman ristiriitainen. Sophie Turner oli aluksi hieman vaisu

https://www.youtube.com/watch?v=niMsa-rgvWM Tää tyyppi on täysin pihalla. Leffan ongelma oli että se yritti miellyttää faneja, eikä tehnyt täysillä uutta juttua. Sitä ei oltu ajateltu loppuun asti, vaan koomikoista ainoastaan yksi osasi hommansa. Tämän vuoksi elokuva ei ollut hauska, vaan se oli sillisalaattia jossa oli siellä täällä pari hauskaa vitsiä. Manaaja viittaus oli esimerkiksi ihan hauska, koska se oli Ghostbusters leffassa. Lopputekstien pätkä oli selvä viesti faneille. Kuten oli Bill Murrayn cameokin. Tehosteet oli liikaa cgi:tä. Ei tullut tunnetta että kyse oli Ghostbusters elokuvasta vaan pikemminkin jostain Scooby-Doon jatko-osasta. Tämä johtuu siitä että tehosteet ovat alkuperäisten elokuvien jälkeen..."kehittyneet". Alkuperäisten leffojen rosoisuus oli juuri se mikä piti homman kasassa. Itse laittaisin leffan pääosaan Sacha Baron Cohenin, Jonah Hillin, Seth Rogenin, Mike Myersin, Ben Stillerin, Charlie Sheenin, Jeff Danielsin ja Zooey Deschannelin. Ohjaa

Minulla on aivan valtavan suuri viha Marvel elokuvia kohtaan. Kaikkein pahimmat ovat näytellyt elokuvat. Niissä hukataan aina jotain oleellista hahmosta. Lisäksi yhtä elokuvaa ei voi katsoa ilman toista. Ne mainostavat liikaa muita Marvel-elokuvia. Ja jokainen Marvel Studios elokuva on Infinity War prequel. Oikeastaan vihaan kaikkia sarjakuvaelokuvia. ne ovat hiekkaa sarjakuvaharrastajan silmille. Ja niitä tulee vain loputtomiin. Silloin kun minä olin nuori elokuvia tehtiin omista ideoista paljon enemmän. Ainoa mitä suosinkin on sarjakuvaHENKISET elokuvat. Mutta sitten taas toisaalta...huokaus. Kaiken sen puuron keskellä on jotain hyvääkin, kuten esimerkiksi... 30 Days of Night   Alien vs. Predator   (2004)  Batman Returns Superman/Batman: Public Enemies Batman: Under the Red Hood Captain America: The First Avenger   The Crow   (1994)  Deadpool   (2016)  Ghost World   (2001)  Heavy Metal   (1981) Dredd   (2012) Justice League: Doom  (2012) Kick-Ass 2   (2013) Kingsman

Olen nyt nähnyt tämän elokuvatrilogian yhteensä kolme kertaa, ja nähnyt sen samat tarinat elämäni aikana 5 kertaa, joten voin kai vihdoin sanoa elokuvista jonkinlaisen mielipiteen. Heti alkuun minun on kerrottava, että kun minä tutustuin Narnia kirjoihin, olin jo siirtymässä ylä-asteelle, joten niiden maailma ei tehnyt minuun samanlaista vaikutusta kuin ehkä olisi tehnyt nuorempana. Pidin tv-sarjasta sen verran että jaksoin katsoa sen loppuun, mutta olihan se aika vaivaannuttava. Kun luin ensimmäisen kirjan, näin ensimmäisen kirjan tv-sarja version ja näin ensimmäisen elokuvan, oli tuokin vaivaannuttavaa. Jotenkin ajatus siitä että Joulupukki yhtäkkiä kesken kaiken toi lapsille heidän tarvitsemansa välineet keskellä pusikkoa on idioottimaisinta kaikissa muodoissa, mitä olen koko populaarikulttuurihistoriani aikana nähnyt. Tunne oli sama kuin Hessu Hopo olisi yhtäkkiä ilmestynyt kesken Pelastakaa Sotamies Ryan elokuvan neuvomaan Tom Hanksille ja kumppaneille tien. Liam Neeson o

Disneyn Leijonakuningas:   Tezuka oli Disneyn ihailija, ja otti Kimba the White Lioniin vaikutteita Bambista. Vastaavasti Walt Disney otti vaikutteita tuosta. Disney ja Tezuka ehtivät jopa tavata. Alunperin Disneyn piti tehdä Tezukan mangoista elokuvia, erityisesti Astro Boysta, joka on saanut inspiraationsa Pinocchiosta ja Bambista. Leijonakuningas tehtiin Tezukan ja Disneyn muistoksi, sillä Tezukakin kuoli vuonna 1989. Se on saanut plagiaattisyytteitä, mutta siinä ei ole samanlaista tarinaa kuin Kimba the White Lionissa. Ja videossa poistetaan kaikki pätkät kontekstistaan. Leijonakuninkaassa ei ole ihmisiä kuten Kimba the White Lionissa ja hahmojen nimet ja ulkomuoto on erilainen. Se ei siis riko mitään lakia. Loogisesti ajatellen Roy Disney ei ollut vain tietoinen tästä kaikesta ja se synnytti sekaannuksen. Manga on luettavissa suomeksi nimellä Viidakon valtias kahdessa osassa. Disneyn Kaksin karkuteillä (Tangled):   Disney  käyttää satua vähän miten lystää. Rapun