Julkaisuhistorian Surffilauta: Teenage Mutant Ninja Turtles

Nuoret Kevin Eastman ja Peter Laird suunnittelivat yhdessä eräänä iltana ideoita ilmaan heitellessään konseptin, joka tulisi myöhemmin sekoittamaan ihmisten päät, nimittäin Teenage Mutant Ninja Turtles.

Kaikki sai alkunsa yhdestä kaksikon piirtämästä ninjamaiseen naamioon piirretystä kilpikonnasta, jolla oli nunchakut käsissä. Se oli kaksikon mielestä niin hulvaton, että he päättivät kirjoittaa sen ympärille sarjakuvan. Kilpikonna oli hitautensa vuoksi sopivan hauska valinta parodioimaan itämaisia taistelulajeja, joissa vaadittiin älyttömyyteen asti nopeita refleksejä ja liikkeitä. Lairdin ehdotuksesta he päättivät luoda neljä erilaista kilpikonaa, joilla jokaisella oli erilainen ase.

Saatuaan lainan Eastmanin sedältä, kaksikko perusti Mirage Studiosin julkaistakseen Teenage Mutant Ninja Turtles sarjakuvia, jotka parodioivat Chris Claremontin mutanttiaiheisia X-Men sarjakuvia, joissa myös oli pääasiassa teini-ikäisiä supersankareita. Toinen keskeinen parodian kohde oli Frank Millerin Daredevil. Kilpikonnien opettajana toimi Splinter (Tikku) niminen rotta, jolla parodioitiin vahvasti Daredevilin Keppi (Stick) nimistä opettajaa.

Vastustajiksi kilpikonnat saivat Foot ninjat jotka vastavuoroisesti parodioivat Hand ninjoja Daredevil sarjakuvien sivuilta. Jopa kilpikonnien syntytarina jossa sokea mies ja radioaktiivista mönjää kuljettava rekka törmäävät toisiinsa, on viittaus Daredevilin syntytarinaan. Foot ninjojen johtajana toimiva Shredder sai sekä nimensä että ulkoasunsa raastimen mukaan sillä ajatus kuulosti hauskalta.

Kilpikonnille piti antaa alunperin japanilaiset nimet johtuen heidän rotta mestarinsa japanilaisesta taustasta, mutta Laird on kertonut että he eivät osanneet keksiä autenttisia japanilaisia nimiä. Tämä johti siihen että he valitsivat kilpikonnille renessanssi-ajan taiteilijoiden mukaan nimet, johtuen kirjasta joka sattui olemaan Lairdin työpöydällä. Pidemmän päälle mietittynä tämä olikin hauskempi ja persoonallisempi ratkaisu.

Sarjakuva osoittautui suosituksi, ja johti pieneen musta-valkoisen sarjakuvan buuumiin 1980-luvulla. TMNT kopioita syntyi, ja niihin kuului muunmuassa Adolescent Radioactive Black Belt Hmasters, Pre-Teen Dirty Gene Kung Fu Kangaroos, Adult Thermonuclear Samurai Elephants ja Karate Kreatures jotka kaikki olivat päivänselviä parodioita, mutta sillä on rajansa milloin parodian parodia menettää hauskuutensa ja ne on ehkä syystäkin unohdettu.

Vuoteen 1989 mennessä TMNT oli saavuttanut pari vuotta aiemmin alkaneen animaatiosarjan johdosta niin huikean suosion, että se synnytti sarjakuvan tekijöille, Eastmanille ja Lairdillekin pieniä paineita heidän kirjoittaessa Return to New York nimistä TMNT sarjakuva-tarinaa.

Tehdessään lisenssidiilejä jopa kansainvälisellä tasolla, oli hankalaa keskittyä sarjakuvan kirjoittamiseen ja piirtämiseen päivittäin. Vierailevia piirtäjiä ja kirjoittajia pyydettiin mukaan sarjakuvaan ja tämä johti jopa sarjakuvan sisäisiin jatkumollisiin ongelmiin ja sarjakuvasta jäi antologiamainen vaikutelma.

Piirtäjistä tunnetuimmat olivat Michael Dooney, Eric Talbot, A.C. Farley, Ryan Brown, Steve Lavigne, Steve Murphy ja Jim Lawson jotka kaikki työskentelivät vielä vuosia myöhemminkin Mirage Studiosilla.

Merkittävä käännekohta tapahtui kuitenkin numerosta 45 joka palautti jatkumon takaisin ruotuun. Mutta vain 5 numeroa myöhemmin alkaneessa 13 numeroa kestäneessä City at War tarinassa oli jo selvää että kyseessä olisi viimeinen Eastmanin ja Lairdin yhteistyössä tekemä tarina. Alkuperäinen Teenage Mutant Ninja Turtles sarjakuva päättyi numeroon 62 vuonna 1993.

Jo samana vuonna Mirage Studios julkaisi toisen volumen TMNT:tä fanfaarien säestämänä, ja se oli sekä täysin väreissä että jatkoi alkuperäisen sarjakuvan Eastman/Laird jatkumoa. Tarinasta ja kuvituksesta vastasi Jim Lawson joka oli jo aiemmin työskennellyt sarjakuvan parissa. Sarjakuva kesti kuitenkin vain 13 numeroa, ja se lopetettiin vuonna 1995 sekä huonon suosion, myynnin ja Mirage Studiosilla tapahtuneen epäonnisen tulvan vuoksi.

Sittemmin TMNT sarjakuvia on julkaissut muunmuassa Image Comics Gary Carlsonin kirjoittamana ja Frank Foscon piirtämänä mustavalkoisena. Imagen versio oli kuin kaupallinen dystopia, jossa sarja alkoi jo menettää juuriaan. Turtlesit liitettiin jopa Imagen omaan sarjakuvauniversumiin, ja ei siis mikään ihme että sarjakuva sai kirvestä jo neljässä vuodessa numerossa 23 ja Peter Laird tai sen puoleen Eastman eivät kumpikaan pitäneet sitä osana TMNT jatkumoa.

Vuonna 2001 tapahtui kuitenkin merkittävä käänne TMNT sarjakuvien historiassa. Peter Laird ja Jim Lawson päättivät elvyttää sarjakuvan ja palauttaa sen juurilleen ja tämä johti suosionkin paluuseen. Sarjakuva jatkoi täsmälleen siitä mihin toisessa volumessa oli jäätyy, unohtaen kokonaan Imagen luomat juonikuviot jatkumosta.

Turtlesit olivat nyt melkein 30 vuotiaita, April ja Casey Jones olivat jo naimisissa, ja Tikusta on tullut eräänlainen isoisämalli Casey Jonesin teini-ikäiselle Shadow tyttärelle. Turtlesit ovat viimein saavuttaneet vapauden kulkea ihmisten ilmoilla vaikka asuvatkin yhä viemäreissä.

Sarjakuva jatkui aina vuoteen 2009 jolloin Nickelodeon osti oikeudet TMNT sarjaan. Lairdillä oli lupa jatkaa sarjakuvaa sopimuksen pohjalta, mutta hän harvoin enää pysyi sarjakuvan aikatauluissa. Mirage Studios lopetettiin vuoden 2009 joulukuussa.

Kuitenkin vuonna 2011 jälleen räjähti kun Kevin Eastman palasi lähes 20 vuoden jälkeen IDW yhtiön kustantaman TMNT:n pariin tekemään niinsanotun oman versionsa sarjakuvasta uudelle sukupolvelle, ja sarjakuva jatkuu yhä edelleen saavuttaen juuri jopa yli 200. numeron virstanpylvään ja Eastman ja Lairdkin ovat sopineet riitansa ja tehneet jopa uusia TMNT aiheisia projekteja yhdessä.

TMNT:stä on kasvanut noin 35 vuodessa vähintään yhtä iso ilmiö kuin sen parodian kohteista. Siitä on tehty näiden vuosikymmenten varrella jopa 7 elokuvaa ja 4 animaatiosarjaa, eikä suosio tunnu näkevän loppua sillä ne on tavoittanut jo ainakin kaksi tai kolme sukupolvea.