Syväanalyysi Star Trek

Star Trek on 13 teatterilevityksen saaneesta elokuvasta, 12 tv-sarjasta ja 1 tv-elokuvasta koostuva järjettömän laaja kokonaisuus. Yhteensä tämä kokonaisuus kattaa 940 jaksoa jotka on tuotettu 49 tuotantokauden aikana, plus siihen päälle siis nämä kaikki yhteensä 13 elokuvaa. Vähemmästäkin tulee varmasti aloittelijalle, eli trekkielle, tunne, että tämä ei todellakaan kannata. Eikä se lopulta ihan sellaisenaan kannatakaan. Aion nyt siis tuottaa eräänlaisen Trek sarjojen ja elokuvien aloittajan oppaan.

Heti alkuun lienee paikallaan kuitenkin hieman selventää mistä Star Trekissä on kyse. Sarjan perusidea on, että eletään tulevaisuudessa. Ihmiset ovat saavuttaneet täydellisen maailmanrauhan ja utopian ja ovat myös kehittyneet pisteeseen, jossa avaruudesta on tullut ihmisille ainoa läpäisemätön haaste. Tämän federaation synnyttyä avaruuden tutkiminen on muuttunut tärkeämmäksi prioriteetiksi. Tätä perusideaa seuraavat aikalailla kaikki Trek sarjat ja tottakai tämän löytöretkiä muistuttavan tehtävän ohella sarjoissa päädytään eri miehistöillä erilaisille sivupoluille ja seikkailuille.

Ensimmäisessä Star Trek sarjassa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Star Trek: The Original Series, meille esitellään Enterprise nimisen avaruusaluksen miehistö, joka on tutkinut galaksia jo jonkin aikaa. Miehistön kolme tärkeintä jäsentä ja niinsanottua sarjan päähenkilöä ovat aluksen kapteeni James T. Kirk, yliperämies ja tiedeupseeri Herra Spock ja aluksen lääkäri Leonard H. McCoy (Paremmin tunnettu nimellä Bones) joiden yhtenäinen kemia on tärkeä osa sarjan ja elokuvien viehätystä. Varsinainen päähenkilö on toki James T. Kirk, mutta yhtälailla Spock kuin Boneskin on keskeisiä hahmoja kokonaisuuden kannalta.

Herra Spock on Vulkan nimiseltä planetalta peräisin, ja edustaa rotua, jonka avulla ihminen on päätynyt nykyiseen tulevaisuuteensa. Aikoinaan juuri vulkanuslaiset matkasivat maapallon lähistöllä, ja kohtasivat ihmiset, ja siten tapahtui ensimmäinen yhteys joka johti ihmisen ja avaruusrotujen kohtaamiseen. Spock on yksi Star Trekin suosituimmista ja kiehtovimmista hahmoista. Hänen kotiplaneettansa kulttuuri perustuu puhtaasti loogiseen päättelyyn, ja kummallisiin vulkanuslaisiin traditioihin, joita esitellään sarjan aikana lähes säännöllisesti.

Yksi sarjan keskeisistä teemoista on rationaalisen ajattelun ja irrationaalisen ajattelun välinen yhteentörmäys, joka syntyy Spockin ja Kirkin välillä. Kirk nimittäin on ihan päinvastainen persoona kuin järkevästi ajatteleva Spock. Kirk ajattelee usein asiat ihmisenä juuri ensisijaisesti tunteella, ja hänellä on erikoisempana luoteenpiirteenä yleensä pokeripelin tapaan ikäänkuin huijata tiensä läpi seikkailujen aikana tulevista esteistä. Kirk ei ole missään nimessä Spockia tyhmempi, hän vain on tottunut elämään räväkällä otteellaan. Sarja olisi luultavasti myös melko pitkästyttävää katsottavaa ilman Spockin ja Kirkin toisinaan kohtaamia keskinäisiä ristiriitoja ja koomisiakin kommelluksia.

Bonesin hahmo toimii periaatteessa näiden kahden ristiriitaisen hahmon täydentäjänä. Aluksen lääkärinä ja itsekin ihmisenä hän ymmärtää molempia osapuolia. Mutta usein hän ei jää pelkästään täydentäjän rooliin, vaan omaa itsekin melko kyynisen, mutta silti omalaatuisen persoonan. Jotkut hänen ikonisista lausahduksistaan ovat jääneet elämään sarjan fanien keskuudessa omaa elämäänsä, siinä missä toki Herra Spockin jakamat kulttuurilliset viisaudet.

Tavallaan voisi sanoa oikeastaan, että Trekin kolme päähahmoa muistuttavat länsimaiden ja Aasian kulttuurin kohtaamista, ja siitä syntynyttä uutta perspektiivin kokemusta. Herra Spock edustaa Aasian kulttuureja, ja muut hahmot länsimaalaisia. Myöhemmin sarjaan tuotiin mukaan venäläinen Chekov, jonka kertomat propagandat Venäjän osaamistaidoista ja historiasta sekoittavat hiukan temaattisesti pakkaa entisestään.

Alkuperäistä Star Trek sarjaa tehtiin kolme tuotantokautta. Yleinen suositus on katsoa ainakin ensimmäiset 2 tuotantokautta, sillä suurimmat klassikkojaksot ovat juuri niissä. Kolmatta tuotantokautta pidetään yleisesti huonoimpana, josta on syytetty sarjan ympärillä vallitsevaa mentaliteettia johon kuului kiireellinen luova ilmapiiri. Yleisesti ottaen alkuperäinen sarja on toisinaan hyvin camp-henkinen, mutta on siinä myös joitakin syvällisempiäkin jaksoja ja erityisesti Spockin tuoma vulkanuslaisten kulttuuria koskevat jaksot ovat usein ne kaikkein merkittävimmät virstanpylväät. Mutta sarja esittelee muutoinkin oikeastaan kaikki perusosaset, jotka tekevät Trek kokonaisuudesta sen mitä se on.

Alkuperäistä sarjaa yritettiin seuraavaksi jatkaa animaatiosarjalla, Star Trek: The Animated Series, joka ei missään nimessä ole huono, se vain harvoin tarjoaa mitään uutta sarjan kaanoniin tai oikeastaan koko ilmapiiriin. Sarja kesti vain 2 tuotantokautta.

Sen sijaan elokuvat ovat oma lukunsa. Alkuperäisen sarjan ja animaatiosarjan jälkeen päätettiin kokeilla josko sarja kääntyisi elokuviksi. Alkuperäiseen sarjaan liittyviä elokuvia tehtiin peräti 6 kappaletta, ja ne sijoittuvatkin ajallisesti alkuperäisen sarjan jälkeiseen aikaan. Kirk ja hänen miehistönsä ovat nyt hieman vanhempia, koska niin ovat näyttelijätkin. Olihan ensimmäisen elokuvan aikaan kulunut jo 13 vuotta alkuperäisen sarjan alkamisesta, ja tasan kymmenen vuotta sen päättymisestä. Elokuvista suurinosa on melko merkittäviä, joten suosittelen oikeastaan katsomaan niistä jokaisen.

Ensimmäinen elokuva vielä hakee tyylillisesti paikkaansa, mutta siinä on oma viehätyksensä. Temaattisesti se on oikeastaan sarjan perusajatuksen ytimessä. Siinä kyseenalaistetaan jopa hieman Kirkin ja Spockin ja kumppaneiden tehtävän mielekkyyttä. Kun koko universumi on tutkittu, ja kaikki siitä on opittu, ja tehtävä suoritettu, mitä jää jäljelle? Elokuvassa on hienoa filosofista pohdiskelua huolimatta hyvin hitaasta temmosta. Täydellinen se ei missään nimessä ole, mutta sillä on oma arvonsa elokuvasarjassa.

Toista elokuvaa, nimeltään Star Trek: Wrath of Khan, pidetään yleisesti elokuvasarjan parhaimpana elokuvana, ja merkittävänä merkkipaaluna monessakin mielessä. Sen keskiössä on Khan niminen vanhaa maailmaa edustava katkeroitunut pahis, joka yrittää kostaa Kirkille hänen aiheuttamansa laajan harmin. Elokuva muistetaan erityisesti surullisista loppukohtauksistaan ja Moby Dick kirjan teemoja ammentavasta Khanin loputtomaan vihaan keskittyvästä juonesta. Se on kokonaisuudessaan ehkä syvällisimpiä Trek elokuvia. Jokainen voi löytää siitä oman palasensa, jota tutkia syvällisemmin. Elokuvassa on myös hauska triviaali yksityiskohta. Siinä nimittäin käytettiin ensimmäisenä elokuvana koko maailmassa CGI-tietokone tehosteita yhdessä kohtauksessa, jossa ne laitetaan ruudulle Spckin eteen joka päätyy kommentoimaan tätä historiallista hetkeä sanavalinnalla ”Kiehtovaa!”. Elokuva ei siis ole pelkästään taiteellisesti tai kaupallisesti merkittävä. Sen näkemistä voisi pitää jo kansallisvelvollisuuden kokoisena tärkeydessään. Elokuva ei huolimatta alkuperäisen sarjan jaksojen juonikuvioita hyödyntävänä elokuvana vaadi kaikesta huolimatta mitään aiempaa tai muutenkaan kovin syvällistä Trek tuntemusta. Yhtä hyvin sen voisi katsoa vaikka heti näillä puheilla.

Toisen elokuvan jälkeen Star Trek elokuvasarja lähti uuteen matkaan kuin pyrstötähti avaruudessa. Mutta tämä ei absoluuttisesti tarkoittanut hyviä elokuvia aina. Kolmas Trek elokuva Star Trek: The Search for Spock on tästä erinomainen esimerkki. Se on oikeastaan koko elokuvasarjan turhin elokuva. Se jatkaa täsmälleen siitä mihin Wrath of Khan elokuva jäi loppuratkaisussaan, joten siinä yritetään koko elokuvan ajan herättää Spock takaisin henkiin. Klingonit jahtaavat Kirkin miehistöä ja Federaatiokin on vihainen, mutta tästä huolimatta elokuvassa ei tapahdu mitään merkittävää. Elokuvan voi jopa jättää kokonaan väliin, menettämättä mitään kovin merkittävää. Christopher Lloyd klingonina on ihan hauska triviaalihuomio, mutta se jää lähinnä kuriositeetin tasolle.

Pari sanaa klingoneista...Ne ovat siis riitaisa avaruusrotu, jolla on omalaatuinen kunniaan keskittyvä kulttuurinsa. Onkin totta, että klingonit luotiin japanilaisten pohjalta, kuvaamaan osin heidän luonnettaan ja käytöstään Toisen Maailmansodan aikoihin. Tässä elokuvassa moinen tausta on toki unohtunut, ja ajanmittaa tiedolla ei ole ollut Trek maailmassa edes kovin paljon väliä. Vasta kuudennessa elokuvassa ja The Next Generation sarjassa tämä muuttuu hiukan tärkeämmäksi. Palaamme tuohon kun pääsemme aiheen kohdalle syvemmin.

Sen sijaan neljäs elokuva on ehdoton klassikko. Star Trek: The Voyage Home elokuva alkaa tilanteesta, jossa jokin tekninen mambo jambo uhkaa koko maapallon tulevaisuutta. Federation vihat yhä päällään ja amiraalin paikan menettäneenä, Kirk miehistöineen päättää pelastaa maapallon, kun selviää, että laite kuuntelee vain sukupuuttoon kuolleiden valaiden taajuutta. Kirk ja miehistönsä joutuvat matkaamaan ajassa taaksepäin nykyhetkeen valaan perässä. Tämä johtaa sekä hilpeisiin kommelluksiin että muutoinkin mieleenpainuvaan elokuvaan. Elokuvassa asetetaan uuteen perspektiiviin kahden eri ajan kohtaaminen, tulevaisuuden ja meidän nykyhetken, ja sanoma valaista ja yleisesti eläimien ajamisesta sukupuuton partaalle on ihan mieluisa muutenkin. Liian syvälliseksi tämä kepeä elokuva ei kuitenkaan missään kohtaa liiallisuuden merkeissä muutu. Itse sain tietää että Star Trekin tulevaisuudessa ei ole rahaa käytössä juurikin tämän elokuvan myötä.

Viides elokuva Star Trek: The Final Frontier on ristiriitaisia ajatuksia herättävä elokuva, mutta se on merkittävyydessään silti Search for Spock elokuvaa tärkeämpi. Elokuvassa keskitytään elokuvien ja sarjan aiemmin mainittuihin päähenkilöihin, Bonesiin, Spockiin ja Kirkiin, jotka päätyvät omalaatuiselle yhteiselle seikkailulle. Elokuva pyrkii omalla tavallaan vastaamaan hengellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin Star Trekin maailmassa. Vaikka Trek elokuvat ja sarja on hyvin tiede-keskeisiä, niissä selkeästi jätetään tilaa uskonnoille ja hengellisyydelle. Elokuvassa kolmikko lähtee etsimään kirjaimellisesti Jumalaa saadun vihjeen vuoksi avaruuden syövereistä. Kuten voi jo helposti arvata, Jumala osoittautuu vale-Jumalaksi, ja ratkaisua kristinuskon tai muidenkaan uskontojen keskeiseen olemassaolo kysymykseen ei saada. Kirk toteaakin elokuvan lopussa, ehkä hieman imelästi, mutta luontevasti, että Jumala saattaisi löytyä ihmisten sydämestä, vaikka se ei löytyisikään konkreettisesti. Tämä on ihan tyydyttävä päätös kysymykselle. Elokuva ei ole missään nimessä täydellinen, ja sitä onkin pidetty huonona, mutta omasta mielestäni se on liiallisuuksiin menevästä komiikastaan huolimatta vähän parempi Trek elokuva. Search for Spock on huomattavasti turhempi ja laiskempi.

Kuudes ja viimeinen alkuperäisen Trek sarjan elokuva Star Trek: The Undiscovered Country tehtiin samoihin aikoihin kun uuden sukupolven Trek sarja The Next Generation jo pyöri tv:ssä. Elokuva toimiikin siis eräänlaisena siltana uudelle sukupolvelle ja päätöksenä alkuperäisen miehistön tarinalle. Tarinassa klingonit ovat ajautuneet pattitilanteeseen, jossa rauha Federaation ja ihmisten kanssa on osoittautunut välttämättömäksi. Rauha ei kuitenkaan synny kivuitta, vaan meneillä on jopa salaliitto klingoneihin liittyvistä traumoista kärsivää Kirkiä vastaan.

Kirk päätyykin salaliiton uhrina monen mutkan kautta syytettynä murhasta galaktiseen vankilaan, ja hänen ja uskollisen Bonesin tehtäväksi koituu pelastaa sekä Kirkin itsensä maine, että myöskin turvata rauha estämällä kuitenkin salaliitto toteutumasta. Tämä elokuva on samalta ohjaajalta kuin Wrath of Khan, ja sen kyllä huomaa elokuvan eduksi. Elokuva on kaikin tavoin täydellinen päätös alkuperäisen miehistön tarinalle, mutta erinomainen myös siltana, sillä The Next Generation sarjassa klingonien ja Federaation rauha on jo toteutunut. Mielenkiintoisinta lienee se, että tähän salaliittojuonen käänteeseenkin palattiin paljon myöhemmin Picard nimisessä Trek sarjassa, joka toimi vuorostaan päätöksenä The Next Generation aikakauden juonikuvioille.

Kuudennen elokuvan jälkeen on sopivaa aloittaa Star Trek: The Next Generation sarjan maraton. Sarjaa tehtiin hurjat 7 tuotantokautta, ja se lienee kaikkien aikojen suosituin ja parhaiten menestynein ja toki myös jossain määrin onnistunein Trek sarja. Uusina hahmoina toimivat Kapteeni Picard, joka on Kirkin jonkinlainen vastakohta. Hän on hiukan vanhempi kapteeni, joka omaa intellektuellin piirteitä. Hän ratkaisee Kirkin vastaisesti asiat järjellä ja älykkyydellä, shakkipelin metodeille. Hänessäkin on inhimillisiä piirteitä, kuten hänen synkkä suhteensa Borg nimiseen avaruusrotuun. Data vuorostaan toimii eräänlaisena Spockin uuden sukupolven vastineena, sillä erotuksella, että hän on androidi, joka yrittää vanhan Pinocchio sadun päähenkilön tapaan kasvaa niinsanotuksi oikeaksi pojaksi. Miehistöön kuuluu myös klingoni Worf, joka on kiehtovaksi hahmoksi aivan liian vähän käytetty. Hän muodostaa yhteyden alkuperäisen sarjan kaanonin ja uuden sukuppolven kaanonin välillä.

The Next Generation sarja poiki mukanaan peräti neljä elokuvaa. Näistä ensimmäisessä eli Star Trek: Generations Kirk ja Picard kohtaavat toisensa Nexus nimisen tilan kautta, ja päätyvät yhteiselle seikkailulle. Samaan aikaan Dataan asetetaan tunnesiru, ja hänen koheltelunsa sen kanssa ovat sympaattisia ja hauskoja, kunnes lopussa sekin viedään dramaattiseen tilaansa. Lukuunottamatta Datan koheltelua, elokuva on oikeastaan melko yhdentekevä, sillä Kirk ja Picard eivät seikkaile yhdessä kovin pitkään, eikä heidän vastakkaisista luonteista saada oikein mitään irti. Puhumattakaan Kirkin lopullisesta koko hahmon historian päättävästä kohtalosta, joka tuntuu väkinäiseltä ja typerästi toteutetulta. Kirk kuolee aivan liian helposti elokuvan loppupuolella. Pahis ei myöskään ole kovin mieleenpainuva. Tosin ne eivät ole sitä olleet näissä elokuvissa kuin vain harvoin. Hyvinä esimerkkeinä mielenpainuvista on Khan.

Toinen uuden sukupolven elouva eli Star Trek: The First Contact, on taas ihan toista maata. Elokuvassa matkataan ajassa taaksepäin Picardin miehistön kera todistamaan ensimmäisen yhteyden päivää, ja meille paljastuu monta yllätystä tuolta ajalta. Elokuvassa on hieno legendan ja todellisuuden välisen kohtaamisen asetelma, mutta myös jälleen Moby Dick kirjan tematiikkaa lainataan Picardin suhteessa Borg pahisrotuun. Kaikin tavoin erinomainen, ellei jopa kaikkien aikojen paras tai parhaimpia Trek elokuvia. Elokuva tuo runsaasti syvyyttä Trek elokuvasarjan maailmaan.

Seuraavat 2 elokuvaa vuorostaan olivat jälleen hirveätä roskaa. Star Trek Insurrection elokuvassa ei ole juonea nimeksikään, ja elouva on väkisin väännetty ja kaikkien aikojen turhin elokuva sitten Search for Spockin, vaikkakin siitä syystä tällä kertaa, että se olisi yhtä hyvin voinut olla vaikka tv-sarjan jakso. Star Trek Nemesis jonka vuorostaan oli tarkoitus päättää koko uuden sukupolven saaga ja taru, on erittäin huono millä tahansa mittapuulla, vaikka siinä onkin kiehtova Picardin olemusta peilaava asetelma, kun hänen paha klooninsa yrittää tappaa hänet. Datan lopullinen kohtalo tuntuu päälleliimatulta, varsinkin kun ottaa huomioon miten hahmoa käsiteltiin Picard sarjassa myöhemmin.

Johtuen Nemesis elokuvan äärimmäisen huonosta menestyksestä, koko Trek elokuvien sarja jäädytettiin pitkäksi aikaa. Tarkalleen ottaen 7 kokonaiseksi vuodeksi. Sillä välin kuitenkin tv:ssä pyöri 4 tuotantokauteen jäänyt Star Trek Enterpise sarja, joka käsitteli Trek maailman historiaa ennen alkuperäisen sarjan tapahtumia. Sarjassa näytettiin klingonien ensimmäinen rantautuminen Maahan ja muuta vastaavaa. Prequel sarjaksi se on ihan ok, ja sen parhaimmat jaksot ovat ne joissa esitellään Trek aiheista lorea. Tunnari sarjassa on aivan hirveä, ja rikkoo kaikkia Trek perinteitä.

Enterprisen lisäksi 1990-luvulla The Next Generationin jälkeen oli esitetty kaksi rinnakkaista Trek sarjaa nimillä Deep Space Nine ja Voyager. Kumpikaan sarja ei ole omasta mielestäni mitenkään välttämätön jos haluaa päästä nopeasti Trek sarjojen ytimeen kiinni. Naispuolinen kapteeni Voyager sarjassa on toki mielenkiintoinen kuriositeetti. Tottakai se on feministisistä syistä tärkeä asia, mutta se ei vielä tee sarjasta mitenkään kovin kiinnostavaa.

Vuonna 2009 alkoi jo ainakin kolmas Trek sukupolven tuotos. Simppelisti Star Trek nimellä kulkenut elokuva kuului niinsanotulle Kelvin aikalinjalle Trek universumin multiversumissa. Siinä Kirk ja Spock esitellään muun miehistön kera uudestaan. Hauskana twistinä kolmessa elokuvassa toimii tieto, että alkuperäinen Leonard Nimoyn näyttelemä Spock on yhä maisemissa jakamassa neuvoja uudelle Zachary Quinton näyttelemälle Spockille. Kolmeen elokuvaan ainakin toistaiseksi jäänyt elokuvasarja on tasoltaan ihan ok, vaikkakin toisinaan liian synkkä Trek elokuviksi. Asiaa helpottaa onneksi tieto, että vaikka nämä sijoittuvatkin samaan Trek jatkumoon, ne ovat myös eri aikalinjassa ja universumissa tapahtuvia elokuvia. Puitteiltaan kaikki kolme elokuvaa ovat iha hyviä, mutta sen eivät ne kyllä pahemmin myöskään kerro mitään uutta hahmoistaan. Ihan viihdyttäviä. Elokuviin kuuluu siis Star Trek (2009), Star Trek Into Darkness ja Star Trek Beyond. Kaanonin kannalta ne ovat välttämättömiä lähinnä alkuperäisen Spockin lopullisen kohtalon vuoksi, ja tuokin kuitataan kolmannessa elokuvassa lähinnä mainintana.

Star Trek Discovery ja sen myötä syntynyt spin-off Strange new worlds eivät ole itselleni oikein kolahtaneet, mutta Lower Decks nimellä kulkeva lievästi parodia-henkinen animaatiosarja Trekin maailmaan sijoittuen sen sijaan on ihan hauskaa katsottavaa. Siihen tulee suhtautua eräänlaisena sarjojen tuomana bonuksena, ei niinkään pakollisena katsottavana. Prodigy sarjaa en ole saanut käsiini katsottavaksi, mutta kiinnostus siihen onkin milimaalinen.

Picard sarja tosiaan tuntuisi toimivan alkuperäisen kokonaisuuden, eli oman ja sitäkin aiemman Trek kokonaisuuden päätöksenä. Tämä kattaa siis yhteensä juurikin kaikki edellä esitellyt 13 elokuvaa ja 2 tv-sarjaa (The Original Series ja The Next Generation) joiden rinnalle Picard sarja asettuu. Eli yhteensä 3 sarjaa ja 13 elokuvaa. Näin saat pikakoulutuksen Star Trekin maailmaan ja olet valmis kutsumaan itseäsi trekkeriksi, eli Trek faniksi, ja samalla voit katsoa käytännössä mitä tahansa Trek aiheista tämän jälkeen niin että pysyt aikalailla kärryillä Trek kaanonin ja loren perusteista. Ei se tämän kummempaa ole. Mitä Trek voi tarjota katsojalleen, on optimistisen tulevaisuuden kuvan riippumatta siitä onko maailman sen hetkinen tila synkkä tai ei. Tämä on Star Trekin ydinsanoma. Me voimme kehittyä ja muuttua paremmaksi. Meidän ei tarvitse elää kuten elämme, jos se on haitallista ihmiskunnalle. Tämä on osa trekkerin filosofiaa myös. Tätä on olla trekkeri.

On hyvin vaikea lähteä ennustamaan Star Trekin tulevaisuutta. Elokuvat tuntuvat olevan teatterilevityksen suhteen ainakin toistaiseksi jäädytetty, sillä perusteella, että viimeisin elokuva on Discovery sarjaan perustuva tv-elokuva Section 31. Uusia sarjoja toki ilmestyy melko tasaiseen tahtiin, ja tuottajat pitävätkin tärkeänä, että vähintään yksi Star Trek sarja pyörisi tv;ssä tai striimauspalveluissa.

Piccardin tultua päätökseen, on hyvin mahdollista, että perinteiseen universumiin sijoittuvia Kirkin tai Picardin miehistön seikkailuja ei tulla enää näkemään. Sarjan loppu vihjasi toki seuravaa sukupolvea Picardin pojasta. Idea esiteltiin kiinnostavasti, mutta toistaiseksi siihen ei ole tartuttu. Se saattaisi olla näyttelijän vaihdosten ohella ainoa tie perinteiseen Trek universumiin, muiden sarjojen keskittyessä sivuelementteihin ja polkuihin. Gene Roddenberryn luoma suhteellisen yksinkertainen sarja on saattanut hyvinkin mennä tiensä päähän, ja kaipaa uusia tuulia osakseen. Sekin on mahdollista.