Bostonin kuristaja / directed by Richard Fleischer Bostonin kuristaja on ehkä pitkästyttävimpiä sarjamurhaajista kertovia elokuvia koskaan. Huomaa että se on sarjassaan ihan ensimmäisiä. Tämä on niitä klassikoita joihin pätee tuo että klassikko on synonyymi tylsälle. Richard Fleischer on toki hyvä ohjaaja, mutta hänen Disney tuotantonsa on parempaa. Lost highway / directed by David Lynch Ensimmäinen tarina on mielenkiintoinen ja täynnä mysteeriä. Valitettavasti heti toisessa tarinassa kokonaisuus lässähti. Lynch on selkeästi parempi pieninä annoksina. Esimerkiksi vaikka lyhytelokuvina. Hän on myös äärimmäisen huono lopettamaan juttunsa vetämättä taiteellisuuttaan överiksi. Soundtrack oli kovinta ikinä! Bringing down the house : elämä on laiffii / directed by Adam Shankman Yksi oma heikkouteni komedioissa on, että en ole järin kriittinen persoona. Oikeastaan mitä tyhmempi komedia, sen parempi. Siksi komedia hyllyni suorastaan tulvii ylitse. Arvostan toki Chaplinia ja vastaavia oikeita...

Brian Azzarellon Cage Tämä sarjakuva oli semmoista ghettotaidetta että vastaavaa ei ole näkynyt ja tuskin tulee näkymään ihan heti. Like on hoitanut hommansa painojäljessä hyvin siinä missä käsikirjoittaja ja kuvittajakin ovat olleet tulessa omassa hommassaan. Jos kuitenkin odottaa perinteistä supersankari mäiskettä, tulee kyllä pettymään. Cage on nimittäin enemmän katujen tarkastelua supersankarin ja tummaihoisten silmin. Tälle jää tietysti odottamaan jonkinlaista jatkoa. Gerard Wayn The umbrella academy. Volume 1 : Apocalypse suite Wayn panos sarjakuviin on ehkä mielenkiintoisin supersankari sarjakuva mitä olen lukenut. Se ei kuitenkaan lunasta saamaansa hypetystä. Onhan siinä kaikkea vänkää, kuten puhuvia apinoita ja muita jopa Grant Morrisonin levelille meneviä outouksia, mutta se on myös melko sekava. Eikä se vain yksinkertaisesti ole cool. Tämä on suuri harmi, koska Wayn musiikillinen tuotanto on mieleeni. Jeff Smithin Luupäät Kaikkea sitä lukeekin kun vanhaksi tulee. Smithin L...