Syväanalyysi Supernatural

Supernatural sarjassa on yhteensä 15 tuotantokautta, mikä on aivan käsittämätön määrä minkä tahansa sarjan mittapuulla! Itse tykkäänkin tämän vuoksi jakaa sarjan kolmeen osaan. Ensimmäiset 5 tuotantokautta käsittelee ihmistä ja tämän roolia. Toinen osa joka muodostuu kausista 6-10 käsittelee Taivasta, ja sen roolia. Kolmas osa muodostuu 11-15 kaudesta, ja käsittelee jumalia, ja heidän rooliansa. Tässä asetelmassa on jotain hiukan samaa kuin kristinuskon kolminaisuudessa. Sarjan voi nähdä toki näinkin, mutta mennänpäs kuitenkin vähän silti syvemmälle sarjan tematiikkaan-..

Kertauksena niille jotka eivät muista tai tiedä, Supernatural sarja alkaa asetelmasta, että Sam on perheen poika, joka on unohtanut ja jättänyt perheensä, ja elää normaalia elämää tyttöystävänsä kanssa, kun hänen veljensä Dean saapuu kertomaan hänelle, että heidän isänsä on kadonnut mystisellä metsästysretkellä, ja heidän täytyy lähteä etsimään häntä. Sam epäröi, kunnes tyttöystävä kuolee samalla tavoin kuin perheen äitikin. Winchesterien perhettä verhoaa yliluonnollisuus ja hirviöt. Sam lähtee Deanin mukaan etsimään isäänsä ja kostoa.

Heti kättelyssä sarjan kantavaksi voimaksi ja teemaksi nousee perhe. Juuri perhe on syy joka motivoi päähenkilö veljeksiä heidän matkallaan, sillä heidän isänsä on kadonnut salaperäisellä metsästysretkellä, jonka luonnetta ei tietenkään heti aluksi paljasteta, mutta sana metsästys saa aivan uuden merkityksen sarjan terminologiassa. Itseasiassa se pitäisi melkein täydentää Oxfordin sanakirjaan.

Suosikkihahmoni koko ensimmäisellä kaudelta on Winchesterin veljesten isä, jota pojat lähtevät etsimään, metsästäen samalla matkan varrella tulleita taruolentoja. Aluksi mystisenä pidetty poikien isän hahmo osoittautui ajan myötä yllättävänkin kiinnostavaksi ja sympaatiseksi hahmoksi, joka on tehnyt virheitä elämässään, mutta ei koskaan ole tehnyt niitä pahuuttaan tai huonouttaan, vaan enempi häntä riivaa pakkomielle, ja kutina että poikien äidin kuolemassa ei ollut kaikki kohdallaan. Hänen näyttelijällään on yllättävää karismaa.

Sarjan ensimmäiset kolme kautta periaatteessa vain lämmittelevät katsojaa ennen sarjan siirtymistä sen  suuremmille teemoille. 

Neljännellä Kaudella mukaan tulee teemaksi sisäinen pahuus, jota vastaan Sam taistelee.Tämä teema toistuu myöhemmin sarjassa monta kertaa. Viidennellä tuotantokaudella vastavuoroisesti esitellään sarjan kaikkein oleellisin teema, eli omasta kohtalosta päättäminen, joka on tuttu filosofiankin kautta. Tälläinen kohtalon vastainen asetelma sopii sarjaan erittäin hyvin, ja se myös erottaa Winchesterin veljekset muista sarjan metsästäjistä, jotka pääosin ajasta vain metsästävät taruolentoja tappaen niitä lähes ilman minkäänlaista empatiaa.

Viidennellä Kaudellä teemaksi muodostuu sarjalle tavaramerkiksi myös muodstunut mahdottomista tilanteista selviäminen ja se että ikinä ei saisi luovuttaa. Samalla myös ensimmäistä kertaa paneudutaan hallinta teemaan joka muodostaa itseasiassa yhden koko sarjan keskeisen tematiikan. Eli omasta kohtalosta päättäminen. Myös kuolema voitetaan taas mikä vain sopii teemaan.

Kuudes kausi käsittelee pääosin Samin sielunmenetystä, jonka voi kai tulkita jokseenkin masennus henkiseksi teemaksi tai metafooraksi.

Seitsemännellä kaudella Castiel on ahmaissut miljoonia sieluja itseensä ja kutsuu itseään uudeksi Jumalaksi. Käy ilmi, että Castiel on imaissut sisäänsä myös Kiirastulen pahimmat olennot leviatanit, jotka kamppailevat päästäkseen vapaiksi. Lopulta leviatanit ottavat Castielin valtaansa ja leviävät putkistojen kautta muihin. Tämä johtaa moniin absurdeihin käänteisiin, joiden joukossa muunmuassa se että roskaruoka muuttaa ihmisiä flegmaattisiksi zombeiksi. Kauden teemoiksi voisi hyvinkin siis kuvata mielenterveysoungelmat ja salaliitot. Toisinaan niiden raja on hyvin häilyvä, ja on vaikea sanoa missä todellisuuden raja kulkee. Lisäksi saastaiset pahikset kuolevat saippuaan. Hillitöntä.

Kahdeksannnen kauden teemat pohjustavat pääosin tulevia teemoja, kuten hallintaa ja kohtalon vastaista teemaa. Profeettojen esittely tukee myös teemaa, kuten oikeastaan koko Castielin juonikuviokin, joka koskee Jumalan kirjurin kapinaa ja Taivaan sisällisotaa.

Yhdeksäs kausi jatkaa sisäisen pimeyden teemaa Deanin kautta. Samaa jatkaa kymmenes kausi, joka asettaakin hauskan kontrastin idealle, kun itse Pimeys joka on Jumalan sisko, esitellään lopuksi. Hyvän ja pahan, valon ja pumeyden taistelu sisältää kuitenkin monta twistiä sarjassa.

Yhdestoista kausi jatkaa sisäisen pimeyden teemalla yhdistäen sen Pimeys hahmoon, ja pikkuhiljaa sarja muuttuu tässäkin mielessä taisteluksi kohtaloa vastaan, kun veljekset taistelevat sisäisen pimeyden vaikutuksia vastaan jotta saisivat päättää kohtalostaan. Kauden teemoihin kuuluu myös anteeksianto.

Kahdennentoista Kauden teemoina ovat jälleen sekä perhe että myöskin inhimillisyys että hirviön erottaminen ihmisestä. Kolmastoista kausi jatkaa samoja teemoja. Kahden viimeisen kauden pääteemana on hallinta, ja sitä kautta vapaus joka motivoi veljeksiä.

Supernatural sarjan keskeisin teema on perhe, mutta siihen yhdistyy kreikkalaisten heerosten modernisointi nykypäivälle, jossa jumalat koittavat hallita ihmistä, mutta ihminen voittaa lopulta aina päättääkseen itse kohtalostaan. Supernatural on siis eräänlainen Odysseus, jos Odysseuksella olisi perhe, ja hänen seikkailunsa sijoituisi moderniin Amerikkaan.

Kokonaisuutta täydentää klassinen rock musiikki, jota edustaa kaikkein selkeimmin Kansasin Carry on a Wayvard son jossa on myös nämä kaikki elementit. Siinä kerrotaan koko Supernaturalin tarina yhdellä kappaleella. Tarina Ikaroksesta joka lentää kohti vapautta. Kuten kappaleessakin sanotaan ”Nyt sinun elämäsi ei ole enään tyhjää.” se kuvaa sarjan päätöstäkin, mutta toki myös teemoja. Perhe tuo täyttymystä elämään. Mutta niin tuo myös vapaus, ja sen puolesta taistelu ja sisäistä pimeyttä vastaan taistelu. Kyse on aina loppujen lopuksi tasapainosta. Ihminen voittaa kaikki esteet ain, mikäli ei vain luovuta, ja toimii oveluutensa varassa, joka erottaa ihmisen jumalista, kohtalosta ja muista suuremmista voimista.