DC New 52 DC New 52 oli täydellinen katastrooffi. Seuraavassa videossa tästä enemmän: https://www.youtube.com/watch?v=bgU3MBShRNY&t=87s Yhdyn jokaiseen näkemykseen. Mutta jotain pieniä helmiä siitä jäi minusta käteen. JUSTICE LEAGUE -Geoff Johns ja Jim Lee ja taustavoimana Scott Williams. Nämä ovat syyt miksi tein vihdoin poikkeuksen, ja otin luettavaksi uutta/nykyistä Justice Leagueta. Lisäksi uusi tiimi vaikutti hyvältä, ja kiinnostavalta. Ja tämä oli tietenkin juuri niin hyvää kuin odotinkin. Tarina paranee seuraavassa tarinassa/kokoelmassa. Jim Lee poistuu lehdestä, mutta hahmojen kemia kehittyy entisestään. Geoff Johnsin juoksuissa on hyvä muistaa että ensimmäinen kokoelma on vielä lämmittelyä, ja vasta toisen kohdalla päästään vauhtiin. WONDER WOMAN -Vaikka Brian Azzarellon viimeisin työ, Flashpointin tie-in Batman mini-sarja ei ollutkaan niin hyvä, on Azzarello silti yhä erittäin hyvä kirjoittaja ja yksi parhaimmista moderneista Batman kirjoittajista. Kuten ...

Supersankareiden aloitusopas kattoi aikamoisen yleissivistysoppaan. Sen myötä tulin itsekin miettineeksi niitä omia henkilökohtaisia suosikkejani. Kirjoitin joskus nuorena vihaisena miehenä 6 vuotta sitten top 24 kaikkien aikojen parasta sarjakuvaa listan. ( http://michaelriddle.sarjakuvablogit.com/page/2 ) (Löydät listan selaamalla alas linkkiä) Nyt on tullut aika päivittää tuo lista ajantasalle. Sen jälkeen on ilmestynyt useita uusia sarjakuvia. Enkä osannut arvostaa kaikkia niitä vanhojakaan tarpeeksi ja muutenkin. Listalta jää puuttumaan moni sarjakuva. Säästän ne sitten seuraavaan kertaan...eli 6 vuotta tästä hetkestä myöhemmin...heh heh. Vitsit sikseen ja lista kehiin. 30.  J. Michael Straczynski: Supreme Power Kaksi volumea. Myös yhteen koottuna. Suomeksi tuli puolet. Marvelin vahvasti väkivaltainen k-18  versio DC:n hahmoista. 29. Jeph Loeb: Pitkä pyhäinpäivä Sarjakuva joka inspiroi Nolanin Batmaniä ja muutti koko Batmanin saaga...

Hämähäkkimiehellä on Suomessa historiaa jopa 30 vuoden verran ja yli 300 numeroa. Siispä on ihan paikallaan tarkastella materiaalia läpi. Kaikkeahan tuosta ei ole pakko lukea. Seuraavaksi käyn siis läpi materiaalia jota kannattaa lukea. Seuraavat tarinat ovat klassikoita tai muuten vain huomion arvoisia. Mutta ihan ensiksi...mistä kannattaa aloittaa? Mistä kohtaa on helpointa liittyä mukaan Hämähäkkimiehen maailmaan? Itse en kokenut suurempaa ongelmaa kun aloitin lukemisen Salatuista Sodista, ja sitten siirryin numeroon 11 vuodelta 1986. Jätin siis väliin kokonaiset 5 vuotta Hämähäkkimiehen epämääräistä koheltelua. Tämä voi tuntua suurelta määrältä, mutta kun se suhteutetaan määrään joka sen jälkeen on vielä edessä, tuntuu se oikeastaan kohtuulliselta. Kyseisessä numerossa alkaa myös Hämähäkkimiehen mustan puvun tarina. Jokainen Hämähäkkimies  elokuvia tai animaatiosarjoja katsonut tietää miten tarina lopulta päättyy. Se johtaa lopulta Venom hahmon syntyyn. Samalta vuodelta...

Tässä siis kaikkien aikojen ärsyttävimmät supersankari kliseet, jotka takuuvarmasti saavat minut heittämään lehden seinään. Kaikki kliseet eivät ole toki aina silmiinpistäviä, mutta ne ovat siitäkin huolimatta varjostavia ja vaikuttavat usein supersankarisarjakuvien genreen. Pakolliset syntytarina viittaukset  Tämä on kaikkein ärsyttävimmillään Spider-Manissä ja Batmanissä. Joka kerta, kun Batmanin hahmoa yritetään viedä syvemmälle, niin tietenkin se on pakko sijoittaa Waynen vanhempien kuolin iltaan. Riivatussa Ritarissa Batman muisteli lapsuuttaan, kun äiti luki hänelle Liisa Ihmemaassa kirjaa, ja nyt hän ei pysty tuota lukemaan, koska hänen äitinsä luki tuota iltaa ennen kuin vanhemmat kuolivat.  Fortunate Sonissa taas kerrotaan, että Batman ei kuuntele rock musiikkia, koska hän kuunteli rock-musiikkia ennen vanhempiensa kuolemaa.  Spider-Manissä on sama kaava. Kerran Spider-man jopa kirjaimellisesti unohti tämän KAIKKEIN KESKEISIMMÄN elementin hahmossaan, ja s...