Alkuperäistarinat Disneyn klassikoiden takana

Disneyn Leijonakuningas: 

Tezuka oli Disneyn ihailija, ja otti Kimba the White Lioniin vaikutteita Bambista. Vastaavasti Walt Disney otti vaikutteita tuosta. Disney ja Tezuka ehtivät jopa tavata. Alunperin Disneyn piti tehdä Tezukan mangoista elokuvia, erityisesti Astro Boysta, joka on saanut inspiraationsa Pinocchiosta ja Bambista.

Leijonakuningas tehtiin Tezukan ja Disneyn muistoksi, sillä Tezukakin kuoli vuonna 1989. Se on saanut plagiaattisyytteitä, mutta siinä ei ole samanlaista tarinaa kuin Kimba the White Lionissa. Ja videossa poistetaan kaikki pätkät kontekstistaan.

Leijonakuninkaassa ei ole ihmisiä kuten Kimba the White Lionissa ja hahmojen nimet ja ulkomuoto on erilainen. Se ei siis riko mitään lakia. Loogisesti ajatellen Roy Disney ei ollut vain tietoinen tästä kaikesta ja se synnytti sekaannuksen. Manga on luettavissa suomeksi nimellä Viidakon valtias kahdessa osassa.

Disneyn Kaksin karkuteillä (Tangled): Disney käyttää satua vähän miten lystää. Rapunzelin, Tähkäpään satuversiossa selitettiin alunperin Rapunzel nimen merkitys, joka tulee kasvista jota Rapunzelin/Tähkäpään äiti vaatii miehensä hankkimaan noidan puutarhasta, ja jonka vuoksi Tähkäpää päätyy torniin.

Kaikissa versioissa tarinasta Rapunzelilla ei ollut vastaavia pitkiä hiuksia, vaan noita levitoi torniin. Tämän lisäksi tuosta on kaksi versiota joissa toisessa prinssin käynnit paljastuvat noidalle raskauden vuoksi ja toisessa lipsauttamisen vuoksi.

Kummassakin noita leikkaa tämän hiukset irti ja huijaa prinssin torniin tönäisten hänet orjantappuroihin niin että tämä sokeutuu. Myöhemmin tunnistaen Rapunzelin lauluäänen prinssi löytää tämän, ja Rapunzelin kyyneeleet parantavat tämän silmät.

Disneyn Notre Damen Kellonsoittaja: Oikeastaan ainoa mitä elokuva käyttää alkuperäisestä kirjasta on hahmot. Se on lyhyesti selitettynä kolmiodraama, jossa Quasimodo, Phoebus ja Frollo haluavat kaikki Esmeraldan. Jokainen heistä kuolee kirjan aikana yksi kerrallaan, ja Quasimodo jää viimeisenä pystyyn ja näännyttää itsensä. Aika kaukana Disney versiosta.

Disneyn Topi ja Tessu: Alkuperäisessä kirjassa Pösö kuolee. Lisäksi kyse ei ole koiran ja ketun välisestä ystävyydestä, vaan Pösön ja Tessun välisestä kilpailusta ja kateudesta.

Lisäksi Topin omistaja tappoi Topin äidin ennen kuin otti tämän lemmikikseen. Ja tuolloinkin luontoonpäästämiseen ei liittynyt mitään draamaa. Sen sijaan Pösön kuolemaan liittyi.

Disneyn Pelastuspartio Bernard ja Bianca: Vaikka heti ei arvaisi, olivat alkuperäiset kirjat tehty aikuisille, ja täynnä satiiria ja viittauksia politiikkaan ja ironiaa. Disney muutti ne oikeiksi seikkailuelokuviksi.

Ekassa elokuvassa oli jopa tarkoitus olla pahiksena Cruella De Vil. Se näkyy sen nykyisen pahiksen ulkomuodossa. Albatrossin laittaminen lentokoneen tilalle oli myös Disneyn omia ideoita.

Disneyn Viidakkokirja: Animaatio perustuu oikeastaan vain kahteen Rudyard Kiplingin kirjan tarinaan suorasti. Jatko-osa perustuu yhteen ainoaan tarinaan. Alkuperäisessä ideassa Mowgli palasi oman perheensä luo, eikä mennyt tytön mukana.

Kuningas Louieta ei ollut yhdessäkään tarinassa, ja elefantit olivat ihmisten luona. Kirja kannattaa oikeastaan vain lukea kokonaan, koska se eroaa huomattavasti muutenkin elokuvasta.

Disneyn 101 Dalmantialaista: Kuten Liisa Ihmemaassa elokuvan tapauksessa, 101 Dalmantialaista animaatioelokuvassa ja live-action elokuvassa ei ole merkittäviä eroja alkuperäiseen kirjaan nähden.

Lukuunottamatta kirjassa esiintyvää Cruellan kissaa, jolla oli tarkoitus selventää entisestään Cruellan motiiveja. Disneyllä kuitenkin koettiin että sama tehtiin jo Kaunotar ja Kulkuri elokuvassa, joten kissa ja muutama tarpeettomaksi koettu sivuhahmo jätettiin pois.

Disneyn Prinsessa Ruusunen: Sadusta on alunperin kolme versiota ja yksi balettiversio. Niistä aivan alkuperäinen Giambattista Basilen versio on synkin. Se sisältää insestiä Ruususen ja hänen isänsä välillä tämän nukkuessa. Tarina on muuttunut rajusti Grimmin ja Perraultin ja Tchaikovsky versioissa joihin Disneyn versio perustuu.

Disneyn Kaunotar ja kulkuri: Tarina perustuu alunperin Cosmopolitanissa olleeseen lyhyttarinaan "Happy Dan, The Whistling Dog" ja käsikirjoittaja Joe Grantin rakkaudesta spanieleihin ja siihen että tämä oli saamassa lapsen.

Kulkurin hahmo on peräisin "Happy Dan, The Whistling Dog" tarinasta. Hahmo oli kyynisempi katukoira. Alunperin Kaunottarella oli tarkoitus olla vain yksi naapurin koira Jalon ja Tupsun sijaan.

Saara-tädin piti olla alunperin ilkeä anoppi, joka on kissaihminen. Rotta oli alunperin koomisempi hahmo ja elokuvan piti alunperin olla kolmiodraama häkissä olleen ison Boris koiran, Kulkurin ja Kaunottaren välillä.

Kulkurilla ehti olla niminä Homer, Rags, ja Bozo ennen Kulkuri nimeä. Alunperin siis Dan. "Jukka-kulta" ja tämän vaimo oli alunperin ihan oikeilla nimillä, Jim Brown ja Elizabeth Brown, mutta tämä haluttiin koiran perspektiiviin. 

Elokuvan ensimmäinen kohtaus perustuu Walt Disneyn omaan jouluun, jossa hän antoi vaimolleen lahjaksi koiranpennun täsmälleen samalla tavalla. Elokuvassa oli myös mukana alunperin hauska kohtaus jossa Kulkuri kertoo maailmasta (kuvilla) jossa ihmisten ja koirien roolit ovat toisinpäin. Se löytyy joidenkin dvd-versioiden extroista.

Disneyn Bambi: Harvempi tietää, että Bambi perustuu menestyneeseen kirjaan. MGM suunnitteli siitä live-action versiota ennen kuin myi oikeudet Disneylle. Kirja oli kirjoitettu aikuisille, ja se oli synkempi. Rumpali kani ja Kukka haisunäätä, ja laulavat eläimet ovat kokonaan Disneyn keksimiä.

Kirjalle on myös jatko-osa, jossa on pääosassa Bambin kaksoslapset Geno ja Gurri. Siinä ihmisen rooli on keskeisempi. Kirjat on kirjoitettu toisen maailmansodan aikaan, mikä on selitys niiden synkälle luonteelle koskien ihmisiä.

Disneyn Lumikki: Alkuperäisessä sadussa on "selitys" Lumikin vampyyrimäiselle ulkonäölle. Lumikin äidin sormi osuu talvisena päivänä neulaan, ja veri valuu lumeen. Hän toivoo tytärtä jolla on lumenvalkea iho, verenpunaiset huulet ja eebenpuun väriset hiukset.

Kääpiöillä ei ollut omaa persoonaa, ja Lumikin äitipuoli yritti tappaa Lumikin korsetilla, myrkytetyllä kammalla JA omenalla. Lumikki ei herännyt prinssin suudelmaan, vaan siihen että kääpiöt kompuroivat kantaessaan tämän lasiarkkua, ja omenan pala lensi ulos ja tämä heräsi.

Sadun lopussa Lumikin äitipuolta rangaistaan kutsumalla hänet Lumikin ja prinssin häihin, ja pakottamalla hänet tanssimaan häissä tulikuumissa rautakengissä kunnes hän kuolee.

Lumikin aivan ensimmäisessä versiossa äitipuoli ei ollut paha, vaan itse äiti. Disneyn versiossa metsästäjän tulee toimittaa äitipuolelle Lumikin sydän, sadussa keuhkot ja maksa. Lisäksi äitipuoli oli kannibaali joka tarkoitti syödä nämä.

Disneyn Tuhkimo: Satu on alunperin peräisin Intiasta. Siispä Tuhkimon ja hänen perheensä pitäisi olla intialaisia. Satua on tosin varioitu pitkin historiaa, ja yksi versio sadusta on jopa suomalainen. Grimmin sadun versiossa Tuhkimon sisarpuolet leikkaavat äitipuolen käskystä kantapäänsä poikki mahduttaakseen lasikengän jalkaansa.

Tuhkimo ei edes ole hahmon alkuperäinen nimi. Sitähän ei tarinassa edes paljasteta. Sisarpuolet ja äitipuoli alkoivat kutsumaan häntä Tuhkimoksi, koska sen ajan palvelijoita kutsuttiin tuhkimoiksi sen takia että olivat usein tuhkan peitossa.

Disneyn Aladdin: Toisin kuin Disneyn Aladdin elokuvassa annetaan ymmärtää, ei taikalamppu ole yhtään niin uniikki Tuhannen ja yhden saduissa. Se esiintyy lukuisissa muissakin saduissa. Näiden joukossa mm. Ali Baba ja 40 rosvoa. Alkuperäisessä tarinassa lamppu päättyi sulttaanin visiirille prinsessan vuoksi, kun tämä myi sen käytettyjen lamppujen ostajaksi pukeutuneelle visiirille.

Jännä yksityiskohta on, että kolmannessa Aladdin elokuvassa Varkaiden kuningas, Aladdinin isä perustuu hahmoon Ali Baba ja 40 rosvoa tarinasta. Alkuperäisessä tarinassa hahmo tosin kuoli. Yhdessä kohtauksessa Aladdinin isä tunnistaa että Aladdinin mukana pyörivä Henki on lampun henki. Ensimmäisen elokuvan laulukohtauksessa Henki viittaa Ali Baban rosvoihin.

Disneyn Pieni Merenneito: Pieni Merenneito ei alunperin mennyt sinnepäinkään mitä Disneyn versio kertoo. Alkuperäisessä versiossa merenneito haluaa ihmiseksi, jotta voisi saada sielu, ja päästä taivaaseen kuollessaan. Prinssi oli vain sivuseikka.

Tarina päättyy niin että prinssi ja merenneito eivät koskaan saa toisiaan, vaan merenneito uhraa itseensä prinssin puolesta, huolimatta siitä että tämä ei tunnista häntä ilman ääntä. Uhrauksen vuoksi hän pääsee taivaaseen.

Disneyn Kaunotar ja hirviö perustuu teknisesti ottaen kahteen erilliseen satuun ja niitäkin on muokattu. Huone jonne ei saa mennä on peräisin Ritari Siniparran sadusta, jossa alunperin kyseisessä huoneessa oli edellisten vaimojen ruumiita.

Ruusun tarina liittyy ruusupuutarhaan josta kaunottaren isä poimii ruusun kaunottarelle, josta koko tarina alkaa. Vasta myöhemmissä versioissa ruusuille on annettu suurempi merkitys, ja Disneyn elokuva on niiden yhteenkulmiutuma. Peilikin esiintyi sadun toisesta maasta peräisin olevasta versiosta.

Disneyn Pinocchio: Pinocchion alkuperäinen satukirja versio oli paljon rankempi ja kyynisempi kuin se mitä Disneyn ja muiden myötä meille on tutuksi tullut. Kirjasta kertonee kaiken se, että se päättyy Pinocchion hirttämiseen puunoksalle. Pinocchio ei ikinä oppinut rehelliseksi ja kunnolliseksi pojaksi.