X-Men: Apocalypse

Toisinaan leffoilla on vaikutusta sarjakuvien sisältöön. X-Men: Apocalypse:stä herää lievästi vaikutelma että tämä lehti olisi syntynyt juuri sen tiimoilta. Angel, Magneto ja Psylocke keskeisessä roolissa. Leffan myötä hahmot näki aivan eri tavalla kuin yleensä, joten katson sen onnistuneeksi.

80-luku viittaukset oli myös ihan hauskoja. Nightcrawler oli kovempi kuin koskaan, ja useimmat viehättävät kohtaukset oli kuin kuvia 80-luvun X-Men sarjakuvista. Useimmat saatan jopa tietää semmoiseksi jopa tarkistamatta.

Jubileen jokainen kohtaus oli karkkia silmille. Kuin suoraan sarjakuvista. Caliban rokkasi. Hugh Jackmanin cameo oli kerrankin jostain kotoisin, koska Ase-X, jolla kuitattiin samalla X-Men Origins: Wolverine pyyhityksi pois historiasta lopullisesti.

Lähes odottamaton Dark Phoenix kohtaus oli kaunis. Pidin ratkaisusta että Dark Phoenixin tuhoava voima käännettiin näin päin. Suhteeni hahmoon on aina ollut hieman ristiriitainen. Sophie Turner oli aluksi hieman vaisu Jean Grey:nä, jopa todella ontto, mutta loppua kohti parani.

Hahmo itsessään on periaatteessa tylsä, mutta sen nuorempi versio sekä sarjakuvassa että elokuvassa on ihan viehättävä. Emma Frost on aina ollut enemmän mieleeni.

Ei sillä, Dark Phoenix saaga on X-Men sarjakuvien merkkipaaluja. Eikä vain siksi että se esitteli Emma Frostin jääkylmän luonteen, joka myöhemmin teki hänestä yhden X-Men historian kiinnostavimman hahmon. Ja koska se esitteli Kitty Pryden.

En katso tätä kuitenkaan häväistyksenä kyseistä 80-luvun klassikkoa kohtaan, vaan hyvänä noteerauksena ajalta. Leffan loppusekunneilla rääkäisin teatterissa että jatko-osa. X-Men tiimi näytti kerrankin lupaavalta.

Samoin se mitä lopputekstien jälkeen näytettiin. En malttaisi odottaa että Mister Sinister olisi pahiksena. Olkoonkin että en pitänyt sarjakuvamuodossa kovin monesta hahmosta tehdystä tarinasta. Hahmolla on vahva suhde Apocalypseen.

Elohopean jokainen kohtaus on rautaa ja syy katsoa leffa 3D:nä ja teatterissa. Huomattavasti Days of Future Pastia parempi. Paljon positiivisempi Xavier oli myös mieleeni jo First Classissä.

Magneto oli jälleen samaistuttava hahmo, ja Michael Fassbender hoiti sen täysillä. Haluaisin nähdä hänet roolissa jatkossakin. Pidin myös ajatuksesta että Magnetosta käytännössä kehittyi se hahmo mikä hän on sarjakuvissa. Xavierin ystävä jopa keskenäisistä erimielisyyksistä riippumatta. Arvostan ratkaisua joka hahmon suhteen tehtiin lopussa.

Toisaalta, ellei seuraava leffa käsittele X-Menin 90-lukua ja Inferno tarinaa, en toistaiseksi jaksa kuitenkaan liikaa innostua. Madelyne Pryor on yksi X-Menin parhaista pahiksista. Ja ainoastaan tämä ja Mister Sinister yhdessä olisivat mielenkiintoinen asetelma jatko-osalle.

Mister Sinisterin visuaalinen ilme on aika vaikuttava, mutta hahmon luonne itsessään on melko pitkästyttä. Klooneja enemmän kuin Spider-Manin Kloonisaagassa. Madelyne Pryor oli näistä kiinnostava poikkeus koska hahmo kasvoi omaksi hahmokseen.

Angelin hahmo oli erityisen hyvin tehty jopa vaikka X-Men 3:ssa hänen taustansa miljonäärinä oli lähempänä sarjakuvaa. Nuhruinen, siipirikkoinen rokkari nahkahousuissa ja kaljapullo kädessä. Tuohan ON kuin rock-kuvastosta. Rock-enkeli.

Tajunta oli pieni positiivinen yllätys. Pidin lopun ratkaisusta jossa hän pakenee paikalta jotta hahmo nähtäisiin mahdollisesti tulevaisuudessakin. Hahmo oli visuaalisesti jopa sarjakuvien versiota vaikuttavampi. Ja visuaalisesti ei viehättänyt vain tissit.

Ratkaisu Stormin suhteen oli onnistunut. On jossain määrin erikoinen ajatus laittaa Apocalypse vapauttamaan hänen mutanttivoimansa, mutta sekin on lähellä sarjakuvien ajatusta. Kuten sekin että hänet poimitaan Kairosta.

Jennifer Lawrencen Mystikko mutanttien feministisenä symbolina rokkasi. Moira Mactaggertin ja Xavierin juonikuvio oli kaunis. Tye Sheridan Scott Summersina oli hieman korni, mutta parempi kuin X-Men 1ssä ja 2:ssa. James Marsdenin parhaat kohtaukset Scott Summersina oli X-Men 3:ssa.

Kaiken kaikkiaan onnistunut leffa. Saatan sittenkin lukea yllä näkyvän uudemman X-Men lehden sisällön. Tämä on X-Menin tulevaisuus.