Mitä on taide? (Ja hieman Alan Mooren Lost Girlsistä)
Olen sanonut tämän jo aiemmin, ja sanon nytkin että äänikirjat ovat oma taiteenmuotonsa, siinä missä sarjakuvat, elokuvat ja kirjallisuus ovat keskenään. Mitään näistä ei tulisi kuitenkaan syrjiä. Kaikilla noilla on edellytykset luoda jotain suuremmoista, jolla on paljon sanottavaa ympäröivästä maailmastamme. Siksihän juuri taide on hienoa!
Luen myös musiikkivideot omaksi taiteenmuodoksi. Ainoa mihin vedän noin suurinpiirtein rajan, on mainokset ja porno.
Esimerkiksi jos kuuntelee Vincent Pricen lukemia äänikirjoja, ymmärtää että kyse on ehdottomasti omasta taiteenmuodosta, joka vaatii jonkinlaista osaamista. Tarinankertominen on vaikeampaa mitä aluksi tarkasteltuna näyttäisi.
Toki myönnän, että kaikkiin äänikirjoihin ei ole panostettu yhtä paljon ja toki tämäkin jossain määrin menee sillä rajalla. No sanotaan nyt vaikka näin että jos olisi pakko tämän tiedon perusteella arvioida, että kumpi on enemmän taidetta, porno vai äänikirjat niin sanoisin että äänikirjat.
Tosiaan, pornoa en laske taiteeksi, mutta erotiikka saattaa mennä siinä rajalla. Hankalampi kysymys, mutta porno ei missään nimessä ole taidetta, vaan puhdasta viihdettä. Ja toki on sekin että Hustlerin pilakuvat voivat ehkä olla taidetta, mutta ne eivät olekaan pornoa, vaan pilakuvia.
Onko sitten Alan Mooren The Lost Girls viihdettä vai taidetta? Eli onko se pornoa vai taidetta?
Minusta se on hieman molempia. Tai ehkä enemmän erotiikkaa. Jokatapauksessa pornona ja taiteena se on melko huonoa.
Pornon ja erotiikan välinen ero minusta on se, että pornoa luetaan tai katsotaan yhdellä kädellä toisen käden tehdessä jotain muuta, kun taas erotiikkaa katsotaan tai luetaan jo hieman sen taiteellista arvoa arvioiden.
The Lost Girlsissä on tämmöisiä hetkiä, joten joo, joudun tunnustamaan sen erotiikaksi. Tämä ei tietenkään poista sitä että maksaisin edes erotiikasta yli 60 euroa jota olen nähnyt siitä pyydettävän. Tämä on toki kysymys joka on ihan asia erikseen. Hinta kun ei vaikuta siihen mitä jokin asia on. Muutenhan vain 30 Days of Night sarjakuva olisi ainoa sarjakuva joka olisi taidetta.
Mutta onko The Lost Girls sitten hyvä? No ei ole. Se on mielestäni jopa Alan Mooren pitkästyttävimpiä töitä.
Palatakseni itse kysymykseen...mitä mieltä te lukijat olette? Missä kulkee taiteen raja? Pohtikaa tätä ja kommentoikaa toki jos mieli tekee.
Luen myös musiikkivideot omaksi taiteenmuodoksi. Ainoa mihin vedän noin suurinpiirtein rajan, on mainokset ja porno.
Esimerkiksi jos kuuntelee Vincent Pricen lukemia äänikirjoja, ymmärtää että kyse on ehdottomasti omasta taiteenmuodosta, joka vaatii jonkinlaista osaamista. Tarinankertominen on vaikeampaa mitä aluksi tarkasteltuna näyttäisi.
Toki myönnän, että kaikkiin äänikirjoihin ei ole panostettu yhtä paljon ja toki tämäkin jossain määrin menee sillä rajalla. No sanotaan nyt vaikka näin että jos olisi pakko tämän tiedon perusteella arvioida, että kumpi on enemmän taidetta, porno vai äänikirjat niin sanoisin että äänikirjat.
Tosiaan, pornoa en laske taiteeksi, mutta erotiikka saattaa mennä siinä rajalla. Hankalampi kysymys, mutta porno ei missään nimessä ole taidetta, vaan puhdasta viihdettä. Ja toki on sekin että Hustlerin pilakuvat voivat ehkä olla taidetta, mutta ne eivät olekaan pornoa, vaan pilakuvia.
Onko sitten Alan Mooren The Lost Girls viihdettä vai taidetta? Eli onko se pornoa vai taidetta?
Minusta se on hieman molempia. Tai ehkä enemmän erotiikkaa. Jokatapauksessa pornona ja taiteena se on melko huonoa.
Pornon ja erotiikan välinen ero minusta on se, että pornoa luetaan tai katsotaan yhdellä kädellä toisen käden tehdessä jotain muuta, kun taas erotiikkaa katsotaan tai luetaan jo hieman sen taiteellista arvoa arvioiden.
The Lost Girlsissä on tämmöisiä hetkiä, joten joo, joudun tunnustamaan sen erotiikaksi. Tämä ei tietenkään poista sitä että maksaisin edes erotiikasta yli 60 euroa jota olen nähnyt siitä pyydettävän. Tämä on toki kysymys joka on ihan asia erikseen. Hinta kun ei vaikuta siihen mitä jokin asia on. Muutenhan vain 30 Days of Night sarjakuva olisi ainoa sarjakuva joka olisi taidetta.
Mutta onko The Lost Girls sitten hyvä? No ei ole. Se on mielestäni jopa Alan Mooren pitkästyttävimpiä töitä.
Palatakseni itse kysymykseen...mitä mieltä te lukijat olette? Missä kulkee taiteen raja? Pohtikaa tätä ja kommentoikaa toki jos mieli tekee.
Kommentit
Lähetä kommentti