Laidasta laitaan Lovecraft sarjakuvia

Lovecraft on vuosikymmenten varrella inspiroinut lukuisia eri taiteilijoita ympäri popuiaarikulttuuria. Myös sarjakuvissa ollaan totuttu näkemään Lovecraftin inspiroimia teoksia aina pseudo-elämäkerrallisista moderneihin tulkintoihin Lovecraftin omista teoksista. On kiistämättä selvää että Lovecraft on kulttuuri-ikoni, vaikka modernt kriitikot ovat hänen tuotantoaan kritisoineet. Tämä jo itsessään usein tekee häntä ja hänen tuotoksiaan koskevista sarjakuvista oikeutetun.

Lovecraftia on käsitelty tosiaan monin eri tavoin sarjakuvissa. Ensimmäisenä mieleen tulevana esimerkkinä mainittakoon Bruce Brownin kirjoittama Howard Lovecraft & the Frozen Kingdom jossa pääosassa Lovecraft itse lapsena, joka päätyy kummalliseen maailmaan. Sarjakuva on saanut jopa kaksi jatko-osaa, ja siitä on tehty animaatioelokuva. Periaatteessa sen voisi väittää sopivan sekä lapsille että aikuisille, vaikka siinä onkin vakavia mielenterveydellisiä teemoja. Kaikki kolme osaa on painettu myös samojen kansien sisään.

Jose Oliverin ja Bartolo Torresin tuottama Young Lovecraft sitä vastoin on stripp-sarjakuva henkinen sarjakuva, joka on tyypillinen esimerkki pseudo-elämäkerrallisesta Lovecraft sarjakuvasta. Sen keskeisin juttu on tummaapuhuva huumori ja lukuisat Lovecaftin tuotoksiin viittaavat vitsit ja pääosaa siinä näyttelee Lovecraft itse nuorena poikana. Periaatteessa sarjakuva ei ole kovin kaukana Lassi ja Leevi sarjakuvsta johon on lisätty goottilaisia sävyjä. Toinen tuohon vertautuva samanhenkinen esimerkki on Lenore niminen sarjakuva josta myöskään ei olla kovin kaukana.

Jos taas vastaavasti haluaa vakvampaa Lovecraft aiheista sarjakuvaa, niin Alan Mooren Neonomicon on tästä hyvä esimerkki. Alan Moore teoksessaan pyrkii modernisoimaan Lovecraftin Cthulhu mythoksen maailman moderniin niinsanottuun oikeaan maailmaan. Teos on täynnä seksiä, väkivaltaa ja huumeita, eli sitä ei voi missään nimessä suositella lapsille. Mitään syvempää siitä on vaikea löytää, mutta tuskin on tarkoituskaan. Alan Moore vain tekee oman juttunsa, joka on kypsempi sarjakuva kypsälle lukijakunnalle.

Yksi kiehtovimmista ja todennäköisesti onnistuneimmista Lovecraft sarjakuvista on Hans Rodionoffin ja Keith Giffenin kirjoittama Lovecraft sarjakuva joka yhdistää elämäkerrallisuutta ja fiktiota. Eräänlainen satu elämäkertana Lovecraft tyyliin.

Myös japanilaiset ovat inspiroituneet Lovecradtistä. Tanabe Gou on kirjoittanut mainion suomeksikin ilmestyneen Ajokoira ja muita H. P. Lovecraftin tarinoita nimisen yksiosaisen antologian, jossa neljä luultavasti hänen mielestään parasta Lovecraft tarinaa.