Disneyn Remaket Jotka Haluaisin Nähdä

 

Disneyn remake elokuva-sarjassa on ilmestynyt virallisesti 15 elokuvaa tätä videota kirjoittaessa. Niihin kuuluu Liisa Ihmemaassa, Maleficent, Cinderella, The Jungle Book, Liisa Peilimaaimassa, Beauty and the Beast, Dumbo, Aladdin, The Lion King, Maleficent: The Mistress of Evil, Lady and the Tramp, Mulan, Cruella, Pinocchio ja Peter Pan & Wendy.

Näiden lisäksi jotkut tahtovat liittää elokuvasarjaan epävirallisesti 6 muuta elokuvaa, joiden ei ole kuitenkaan tietääkseni virallisesti vahvistettu kuuluvan tähän elokuvasarjaan. Nämä 6 elokuvaa ovat Rudyard Kipling's The Jungle Book, 101 Dalmantialaista, The Jungle Book: Mowgli's Story, 102 Dalmantialaista, Noidan Oppipoika ja Christopher Robin. Näin ollen elokuvia olisi yhteensä 21.

Liitti elokuvasarjaan sitten vaikka kuinka monta elokuvaa, näistä remakeistä ainoastaan Maleficent ja Cruella ovat ne elokuvat joista olen edes jossain määrin pitänyt. Cruellan voi jopa helposti ajatella osaksi aiempia 101 Dalmatialaista ja 102 Dalmatialaista elokuvia, jolloin tästä muodostuu ihan katsomisen arvoinen trilogia.

Näistä elokuvista Christopher Robinin olen toistaiseksi jättänyt katsomatta, ainoastaan siksi, että minusta Nalle Puh on Saatanasta. Oikeastaan kulutin lapsena aikaa lukien Nalle Puh sarjakuvia, ja lyöden nyrkillä tätä idioottia nallea joka kerta, eli aina, kun hän sanoi tai teki jotain typerää. Kuten voinette tästä päätellä, en ihan totta pidä Nalle Puhista. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi pitää. Nalle Puh on Markiisi Saden veroista sadismia. Vain ruoska puuttuu.

Okei, ehkä katson tuon elokuvan joskus. En usko että se muuttaa tämän videon asetelmaa hirveästi. Ajatus kun nimittäin ei ole tällä kertaa moitita Disneyn remakejä, vaan kertoa, minkälaisia ja mistä Disney elokuvista haluaisin niitä nähdä. Koska en ole tavanomainen Disney-fani, ideani saattavat olla hyvin erilaisia verrattuna valtavirtaan. Kuunnelkaapa siis tarkkaan ohjeistukseni kuinka tehdä parempia Disney remake elokuvia.

Dinosaurus

Disneyn vasta aloittaessa tietokone-animaatioon siirtymistä, olivat tulokset melko katastrofaalisia. Se itsessään on jo elokuvassa jo syy tehdä tämä elokuva uusiksi. Dinsey on kehittynyt hyvin pitkälle ja löytänyt tyylinsä tietokoneella tehdyissä animaatioissa. Tyylillisesti voisi ottaa vaikutteita vaikkapa The Good Dinosaur elokuvasta. Näin elokuva jopa muistuttaisi enemmän hyvässä mielessä Disney elokuvaa.

Toisaalta, olisi myös mielenkiintoista nähdä miltä elokuva näyttäisi Jurassic Park tyyliin toteutettuna yhdistäen käytännön tehosteita ja tietokone-tehosteita. Käsikirjoituksessa on myöskin parantamisen varaa, sillä se tuo liian elävästi mieleen Don Bluthin ensimmäisen Maan aikojen alussa animaatioelokuvan. Pieni ripaus omaperäisyyttä tekisi hyvää elokuvalle.

Karhuveljeni Koda

Karhuveljeni Koda oli katastrooffi jo trailerien ilmestyessä teattereihin. Varsinaisesti sitä ei kai voisi pitää huonona elokuvana, mutta se on oikeastaan Keisarin uudet kuviot elokuva uudestaan tehtynä, huomattavasti epäomaperäisemmin. Koda on hahmona ylitsepääsemättömän ärsyttävä, ja Phil Collisin musiikki on kuin ylijäämää Tarzanista. Elokuva on kuin pieleen mennyt oppinäyte siitä kuinka tehdä Disney klassikko.

Mutta sen ei tarvitsisi olla kaikkea tätä. Elokuva ottaa itsensä aivan liian vakavasti, mutta toisaalta se ei ota itseään tarpeeksi vakavasti ollakseen omaperäisempi. Eli hirvien poistaminen remakeä varten on ehdottomasti hyvä idea. Elokuvassa tulisi keskittyä visuaalisuuteen ja intiaanien kulttuurin realistisuuteen. Näin elokuvasta saadaan uniikimpi oma kokemuksensa verrattuna Keisarin Uudet Kuviot elokuvaan.

Pikku Kananen

Toinen näyte siitä kuinka Disney oli hukassa aluksi animaatiotyylinsä kanssa. Tällä kertaa Disney sentään yritti. Tarinana on sentään vanha satu, mikä on ajatus joka kuuluu vanhimpaan Disney traditioon. Siis sadun käyttäminen tarinana. Mutta elokuva ei vain toimi. Animointi on yhä kamalaa, ja tyyli on yhä hukassa. Käsikirjoitus on vain ja yksinkertaisesti laiska.

Ensimmäinen askel parempaan elokuvaan, olisi unohtaa kaikki avaruusolento juonikuviot, ja käyttää elokuvassa ihan tuota maailmanloppua, kuten sadussakin. Twistinä voisi yhä olla, että Pikku Kananen olikin oikeassa. Maailmanloppu, jossa taivas putoaa maahan ei pitäisi olla visuaalisesti vaikeaa tekijöille, vaan päinvastoin inspiroivaa. Tyylinsä puolesta elokuva voisi noudattaa nykyistä Disney elouvien tyyliä.

Tai sitten näyteltynä, niin että käytetään ihmisiä, mutta ei asuja. Tehdään elokuvasta enempi metafoora, kuin todellinen. Tuolloin sen sijoittaminen nykyhetkeen olisi yhä sopivaa. Mutta hahmoista on tehtävä omaperäisempiä.

Kaksin Karkuteillä

Kun Disney sitten viimein löysi tyylinsä digitaalisessa animaatiossa Riemukas Robinsonin perhe elokuvassa, oli aika tehdä tylsää blankkoa kuraa. Kaksin karkuteillä on oksettavan tyttömäinen elokuva, mutta myös todella tavanomainen Disney-elokuva. Toki myönnettäköön että se sentään on uskollisempi sadulle kuin muut nykyiset Disney-satu elokuvat. Mutta tarviiko sen olla? Ja tarviiko sen olla näin hemmetin vaaleanpunainen? Onko tämä Hello Kitty mainos vai Disney-elokuva?!

Okei, okei. Elokuva ei ole suoranaisesti huono. Se vain ei ole omaan mieleeni. Jos jostain elokuvassa pidän, on Flynt Ryder hahmosta. Tuon, ja Tähkäpään kemia on melko hyvää, vaikka Tähkäpään hahmo ei olekaan niin omaperäinen kuin Rapunzel's Revenge sarjakuvassa, josta Disney voisi myös ottaa vaikutteita uusintaversiota tehdessään. Tähkäpään hiuksia voi käyttää yllättäviin asioihin. Toinen vaihtoehto olisi kertoa Flynt Ryderin taustatarina ennen akoja kun hän tapasi Tähkäpään. Hän on kuitenkin Disney prinsseistä se kaikkein kiinnostavin, jopa Aladdinia kiiinostavampi.

Frozen

Tämä elokuva on kuin jokin halpa satuversio X-Menistä. Ainakin sanoma tuntuu olevan sama. Ja jälleen kerran, helkkarin vaaleanpunainen ja ällösöpö Disney-elokuva. Se ei vain yksinkertaisesti riitä että Disney yritti tässä karsia joitakin pahimpia kliseitään.

Koko elokuvassa ei tuntunut siitäkään huolimatta olevan mitään sisältöä tai pointtia tai oikein mitään punaista lankaa. Käsikirjoitus on täysi katastrooffi, ja animaattorit yrittävät epätoivoisesti korjata sitä. Välillä toki onnistutaan, mutta koko elokuva on toisinaan hyvää animointia lukuunottamatta helposti unohtuva, ja juuri siksi niin huono.

Disney on meille velkaa paremman version Lumikuningatar sadusta, jonka Frozenin oli ihan alunperin tarkoituskin olla. Eli pyydän ehkä mahdottomia, mutta H. C. Andersenin Lumikuningatteresta tehty Disney elokuva olisi potentiaalisesti parasta mitä Disney voisi tehdä. Toki näyteltykin kelpaa. Kunhan teos on tällä kertaa lähempänä alkuperäisen sadun perusideaa, jota Pieni Tulitikkutyttö edusti.

Ratatoiulle

Pixarin huonoimpia elokuvia. Toisinaan elokuvassa on hyviä hetkiä, jotka johtuvat sen hyvästä käsikirjoituksesta. Näin typerään ideaan perustuva elokuva ansaitsee toki kiitosta kun se onnistuu. Mutta elokuvan animointi on silti jotenkin niin blankkoa, tylsää ja moneen kertaan nähtyä. Toki se toisinaan jopa onnistuu vakuuttamaan, että sen käsittelemät ruuat ovat "oikeita", mutta silloinkin se onnistuu vain tuottamaan nälän. Kriitikon puhe elokuvan lopussa on jopa itseasiassa parhaimpia kuvauksia kritiikoiden tehtävästä, mitä olen koskaan nähnyt.

Elokuva siis ei ole täysin huono, se vain on ihan käsittämättömän tylsä. Se on kuin katsoisi kun kaverisi pelaisi videopeliä yksin. Elokuvasta saisi näyteltynä versiona hieman paremman, sillä ruoka jota siinä käsitellään, tuntuisi vieläkin oikeammalta. Disneyhän voisi palkata vaikka Gordon Ramseyn mukaan elokuvaan varmistamaan että ruoka ei vain maistu hyvältä, vaan myös tuntuu ja näyttää hyvältä. Eli visuaalinen ruokapornoilu elokuva olisi rautaa. Mitä tulee elokuvan premiseen, niin siihen voisi lisätä pientä twistiä jotta se ei olisi niin kliseinen. Kertoa vaikka koko tarina ihmisen näkökulmasta ja ilman puhuvia rottia. Kuitenkin muistaen esitellä rottien kulttuuria ja maailmaa kiehtovalla uudella tavalla luoden vielä enemmän kontrastia ajatukseen, että miksi rotat ovat huonoin vaihtoehto kokeiksi. Tai huonoin vaihtoehto mihinkään hygieniseen.

Fantasia

Fantasia elokuvat olivat molemmat erinomaisia animaatioelokuvia. Varmaan oikeastaan parasta mitä Disney on koskaan tehnyt. Kun Burtonin Liisa elokuva menestyi, sitä myöten Disney kävi kaikkien muidenkin Disney Klassikoidensa kimppuun rahanahneena käärmeen kielen ja mustien silmien kera tehden jokaisesta niistä remaken. Niiden joukossa oli myös Noidan Oppipoika niminen elokuva, joka otti vaikutteensa Fantasia elokuvan maailmasta, vaikkakin ilman klassista musiikkia ja pääosassa oli Nicolas Cage. Elokuva ei ole käsittääkseni virallinen Disney remake. Idea kuitenkaan ei ollut huono, sen pilasi vain laiska ohjaus, kömpelö käsikirjoitus ja äärimmäisen huonot näyttelijät, mukaanlukien Nicolas Cage.

Elokuva muistutti lopulta laiskaa toimintaelokuvaa, jonka kaltaisia olimme nähneet lukuisia jo ennen sitä ja kyseisen elokuvan jälkeen. Ainoa kiinnostava kohtaus elokuvassa on juurikin kohtaus jossa viitataan Fantasia elokuvan Noidan oppipoika osuuteen eli kohtaus jossa oppipoika laittaa luudat siivoamaan ja menettää kontrollin tilanteeseen melko nopeasti. Kohtauksessa on jopa Fantasia elokuvan vastaavan kohtauksen musiikki. Mutta kaikesta huolimatta tämä kohtaus ei yksinkertaisesti riittänyt täyttämään sitä nälkää, jonka Fantasia elokuvan fanit kokevat.

Elokuvassa oli käytetty loppujen lopuksi liian vähän Fantasia elokuvien rikkaasta aineksesta. Elokuva perustui vain Noidan Opppipoika osuuteen, joka taas perustui Goethen runoon. Aineksina oli siis vain yksi lyhytanimaatio ja runo, vaikka Fantasia elokuva tarjoaa useita lyhytanimaatioita.

Fantasia elokuvien aineksista saisi vaikka kokonaisen trilogian elokuvia. Ajatus noita-kaksikosta taistelemassa jättimäistä Chernobogia vastaan olisi siistein idea sitten Kingdom Hearts pelin, jossa vähän samankaltainen kohtaus jo nähtiinkin. Vaikutteita voisi ottaa tuosta. Lisäksi voisi tottakai pohjustaa enemmän tuota maailmaa. Muinaisesta historiasta aina tähän päivään asti. Aivan kuten Fantasia elokuvien materiaali mahdollistaa. Siellä on tarina Noaan arkista ja kreikkalaisista jumalista ja ilmassa lentävistä valaista ja vaikka mistä. Noidan oppipoika elokuva tuntuu materaalin haaskausta tähän nähden.

Notre Damen Kellonsoittaja 2

Kaikista Disneyn jatko-osista sekä tarpeettomin että typerin. Jo ensimmäinen elokuva oli toki alkuteoksellleen mahdollisimman epäuskollinen. Mutta itseasiassa siitä huolimatta se on minusta jopa alkuteosta, kirjaa, parempi elokuva.

Kirjan sisällön voi kuitata yhdellä lauseella: Kaikki kuolee yksi kerrallaan. Tiedän. Spoileri. Mutta säästitpähän aikaasi. Ensimmäinen elokuva on mielestäni juuri kirjan vaisun sisällön vuoksi ehkä kaikkien aikojen parhaimpia Disney-elokuvia.

Jatko-osassa tästä ei ole jälkeäkään. Se on korni ja teennäinen ja ehdottomasti typerä. Vai miltä kuulostaa kello joka on sisältä kaunis aivan kuten ihmiset. Tajusitko?! Ihan totta?! Tajusitko?! Jos sinusta tuntuu että puhun kuin lapselle, niin tämä elokuva saa sinut tuntemaan samoin.

Disney työstää tätä kirjoittaessa remakeä Notre Damen Kellonsoittajalle. Elokuva tulee luultavasti olemaan huonompi kuin alkuteokset, mutta ainakaan se ei ole varmasti yhtä huono kuin Notre Damen Kellonsoittaja 2. Mutta tässä onkin tilaisuus parantaa jatko-osaa. Se ei edes vaadi kovin paljoa. Uuden kiinnostavan tarinan, jossa on kuitenkin samaa synkkyyttä kuin edeltäjässään.

Dumbo 2

Tim Burtonin ohjaama Dumbo remake oli parhaimmillaankin vain ihan ok. Mutta se ei tarkoita etteikö sen ja Dumbon aineksista yhä saisi huomattavasti kiinnostavampaa ja hauskempaa elokuvaa. Nimittäin omaa mielikuvitustani on aina hivellyt Dumbo animaatioelokuvan lopussa ollut uutisartikkeli, jossa Dumbo tekee ilmavoimien kanssa historiaa. Ottaen huomioon ajanjakson, jolloin elokuva on tehty, tämäkin voisi hieman viitata toiseen maailmansotaan.

Ajatus Dumbosta toisessa maailmansodassa propaganda- tai pulp-elokuvan hengessä, tyyliin Indiana Jones tai Captain America: First Avenger kiehtoo minua niin suuresti, että olisin valmis maksamaan tästä jatko-osasta. Dumbo taistelemassa natseja vastaan. Vaikka Burton itse ei ehkä olisi täydellinen vaihtoehto ohjaamaan pulp-elokuvaa, niin esimerkiksi Steven Spielberg, Joe Johnston tai vaikkapa James Mangold saisi elokuvan elämään täydellisesti. Kaikilla kolmella kun on sen tyyppisestä elokuvasta kokemusta ja tekevät vieläkin sen tyyppisiä elokuvia.

Siinä missä ensimmäinen Dumbo oli hieman vakavampi, voisi Dumbo 2 olla siis pirteämpi ja vähemmän synkkä. Pieni camp-henkisyys sopisi elokuvaan mainiosti. Ja elokuvaan voisi liittää myös pienen ripauksen Aku Ankka lehden vanhojen Dumbo sarjakuvien vaikutteita, eli tehdä siitä seikkailu-elokuva 1950-luvun hengessä.

Kolme Caballeroa

Vaikka sodanaikaiset Disney-elokuvat ovat suurimmaksi osaksi mielestäni tylsiä, se ei tarkoita, etteikö minulla olisi niistäkin jokin visio. Erityisesti minua kiinnostaisi nähdä Don Rosan Kolme Caballeroa tarinoiden henkinen elokuva, jossa ainoastaan Kolme Caballeroa itse olisivat animoituja, perinteiseen tyyliin, ja oikeat ihmishahmot täyttäisivät muutoin elokuvan, samaan tapaan kuin aiemmassakin sodanaikaisessa Kolme Caballeroa elokuvassa. Näin saataisiin eräänlainen silta uuden elokuvan ja sen mahdollisten jatko-osien ja alkuperäisen elokuvan välille.

Toki olisin innoissani Don Rosa tyyliin tehdystä Kolme Caballeroa animaatioelokuvastakin. Tässä voisi olla täydellinen mahdollisuus elvyttää kuollut elokuva, jonka arvostus on muutenkin aina ollut heikkoa. Aku kohtaamassa Caballero kaksikon vuosien jälkeen ja he matkaavat kohti seikkailua jossa löytävätkin vain elohopeaa. Mutta se ei tarkoita etteikö seikkailulla olisi merkitystä...

Miekka kivessä

Disney on työstämässä Miekka Kivessä elokuvaa. Mukana on mm. Game of Thronesin käsikirjoittaja. Elokuva on musikaali. Ja juuri tässä kohtaa eroan mielipiteessäni siitä, minkälainen elokuvan pitäisi olla. Elokuvan ei pitäisi olla musikaali, vaan päinvastoin vakava Once and Future King kirjaan perustuva elokuva.

Käsikirjoittajavalinta on siis muuten oikein. Mutta me emme tarvitse suoraa kopiota edellisestä elokuvasta. Ne on jo nähty. Niiden sijaan voisi työstää jotakin uutta, ja kiinnostavaa. Lisäksi olen myös sitä mieltä, että Once and Future King kirjan muita lukuja voisi käyttää jatko-osassa, tehden vaikka kokonaisen trilogian Kuningas Arthuriin perustuen.

Hiidenpata

Hiidenpata elokuva oli mielestäni visuaalisesti vaikuttava elokuva juurikin sen synkkyyden vuoksi. Ainoa elementti joka pilasi elokuvan, oli tuo karmea otus Purri. Elokuvassa vain ei onnistuttu tasapainottelemaan oikealla tavalla synkkyyden ja valoisuuden välillä. Purri ei tuonut vastausta tähän ongelmaan, vaan sen sijaan se romutti koko elokuvan uskottavuuden. Eli ensimmäinen ratkaisu elokuvaa käsikirjoittaessa olisi poistaa Purri kokonaan koko elokuvasta, ja ottaa komediaan vaikutteita Peter Jacksonin Taru Sormusten Herrasta elokuvista, jossa sitä oli, mutta se oli sopivan hillittyä.

Toinen ehdottoman tärkeä seikka on seurata Prydainin Kronikka kirjoja tarkemmin, ja ammentaa niiden materiaalia jatko-osiin asti. Kirjoja on kuitenkin yhteensä 5 plus 2 kuvakirjaa ja yksi antologiallinen lyhyempiä tarinoita. Eli melkoinen määrä lähdemateriaalia käytettäväksi. Kirjoissa on rikas maailma köytettäväksi, jopa vaikka unohtaa Purrin olemassaolon.

Tarzan

Disneyn Tarzan animaatioelokuva oli yksi täydellisimpiä versioita, mitä hahmosta on ikinä tuotettu. Mutta täytyy myös muistaa että Tarzan kirjoja on kirjoitettu Burroughsin toimesta 24 kappaletta, plus hän on kirjoittanut myös kaksi spin-offia ja kaiken tämän täydennykseksi on Joe R. Landsdalen kirjoittama Burroughsin aloittama kadonnut jatkotarina. Plus siihen päälle ainakin kaksi jatkotarinaa eri kirjoittajilta. Puhumattakaan erilaisista rebooteista ja muista versioista.

Disneyllä on siis aineksia uusintaversion lisäksi kokonaiseen pitkään elokuvasarjaan. Itse suosisin kuitenkin alustavasti trilogiaa, joka kiteyttäisi päällimmäiseksi tärkeimmät Tarzanin hahmon vuodet, ja ajanjaksot, ja sitten vaikka tv-sarjaa, joka jatkaisi seikkailuja näiden elokuvien välissä. Vähän samaan tapaan kuin Disney teki Marvel elouvat ja tv-sarjat. Jokatapauksessa, enemmän kiinnostaa Disneyn tulkinta Tarzanin myöhemmistä vaiheista kuin lapsuuteen sijoittuva elokuva. Se nimittäin on jo aikalailla nähty.

Brave

Brave elokuvaa vaivasi kiinnostavan aloituksen jälkeen se että se ei vain tuntunut osaavan päättää, onko se uusintaversio Karhuveljeni Kodasta vai skottilainen versio Mulanista. Itse pidin enemmän juurikin jälkimmäisestä perspektiivistä. Skottilainen Mulan elokuva voisi olla jotain omaperäisempää ja rikkaampaa kuin noin tuhannes Karhuveljeni Koda tyyppinen elokuva, jossa joku muuttuu karhuksi, laamaksi, sammakoksi...no,..oikeastaan melkein kaikki eläimet on jo varmaan käyty läpi. Eli omaperäisempi elokuva jossa selkeämpi suunta.

Raya ja Viimeinen Lohikäärme

Raya ja Viimeinen Lohikäärme elokuva perustuu alunperin Bradley Raymond nimisen animaatioiden parissa työskennelleen miehen ideaan. Nimi ei ehkä sano äkkiseltään mitään, mutta hän on toiminut Disneyllä sellaisten klassikoiden kuin Aladdin, Helinä-Keijun omissa elokuvissa ja Leijonakuningas 3 parissa. Hän on myös ollut mukana tekemässä Show-Katit, Peikko Keskuspuistossa ja kolmessakin animoidussa tv-sarjassa, joista kaksi on Disneyn tuottamia. Näin muutaman mainitakseni hänen tuotannostaan.

Tältä elokuvalta olisi siis voinut jotenkin odottaa huomattavasti enemmän, ottaen huomioon että se perustuu hänen omiin ideoihinsa, eikä Disneyn muiden klassikoiden tapaan satuun tai muuhun public domain materiaaliin. Elokuva ei ole missään nimessä huono. Siinä on pientä omaperäisyyttäkin mukana, mutta kokonaisuudessaan siinä ei ole mitään mitä ei olisi fantasiaelokuvissa kuitenkin nähty jo melko moneen kertaan. Siispä minua ei haittaisi yhtään vaikka siitä aikanaan tehtäisiin paranneltu näytelty versio.